I'M BACK

Nyt tulee hehkutusta! ENSINNÄKIN KOLME KOKONAISTA PÄIVÄÄ ILMAN DISNEYTÄ. Alkaa vähän tulla jo korvista ulos... Silti toki näin unta siitä mutta päivisin en ajatellut hetkeekään. Toisekseen, NÄIN KAIKKI IHMISET !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Sain siis kolme päivää lomaa töistä ja neljänneks vasta iltavuoron niin oli kolmen yön reissu tiedossa, takaisin "kotikonnuille" eli Länsi-Ranskaan, siellä missä olin vaihdossa 2012-2013. Hassua ajatella että näistä kuvista oli maanantaina kulunut tasan vuosi.

Lähdin matkaan aamulla aikasin tiistaina. Hyvä tuuri että suoraan Disneylandista (Marne-la-Vallée) pääsee yhdellä junalla mun "kotikaupungin" eli Parthenayn lähimmälle juna-asemalle eli Poitiersiin. Meni alle 2 tuntia, nehän kului nukkuessa univelkoja. Sitten oli vähän luppoaikaa ennen mun bussia, käppäillä ja muistella, tuolla kuitenkin jonkun verran tuli vietettyä kavereiden kanssa aikaa.

Mulla oli ihan kylmät väreet nousta Parthenayn bussiin, perhosia vatsassa koko sen 40 minuutin matkan. Se oli tiedossakin, heti kun laskeuduin bussista perillä, nostalgia iski ja kyyneleet valui poskille. Näin heti mun host äidin vastassa, oli ihanaa nähdä. Olin jossain paniikinomaisessa tilassa, en ihan tässä maailmassa, ja varsinkin kun sain heti kuulla että mun paras kaveri oli noussut viereiseen bussiin joka oli vielä laiturilla, juoksin siis samaa kyytiä sinne bussiin, halattiin ja itkettiin, tiedettiin että nähdään seuraavana päivänä niin ei siinä pystytty sanomaan muutakun että huomiseen. Ihan hassu tilanne. Sitten rauhoituin ja olin vaan tosi iloinen, mun Ranskan-kotona mikään ei ollut muuttunut! Ei mikään!

Mun host isä ei tiennyt että tuun, sekin alkoi itkeä kun sitten nähtiin, ihan sairaan hauskaa nähä kaikkien ilmeet kun nähtiin tolleen yllättäen. Host sisko tuli vasta illalla kotiin ja se oli saanut jo kuulla, vähän arvasin kans koska näin niin paljon porukkaa ihan sattumaltakin kadulla, se oli ihan varma että joku kertoo enkä tajunnut kaikille sanoo että se oli yllätys. 

Oma huone.... Nukuin ehkä parhaiten mitä viimeiseen kuukauteen. Aamulla kun heräsin olin ihan shokissa kun avasin silmät enkä yhtään muistanut että olin tuolla, hassu tunne herätä tuolta ekaa kertaa vuoteen. Mun hostperheellähän oli toinen vaihtari vuoden tässä, Argentiinasta. Se lähti kotiin viime lauantaina, onneks, en ois halunnut pilata sen viimeisiä päiviä varastamalla kaiken huomion heh heh ja toisekseen halusin tietty oman huoneen takas!

Senkin takia törmäsin niin moniin koska siellä kaupungissa on nyt sellanen pelifestivaali ja kaikki on ulkona koko ajan. Hassuint oli et kaikkien kaa tuntu ku en ois ikin lähtenykkää!!!!

Kävin mun host mummolassa myös, nekään ei tiennyt että tuun ja vähän pelotti että vanhat ihmiset saa sydärin mutta onneks ei, mummeli vaan kyyneleissä se on niin herttanen ihana Ranskan-mummo. Keskivikkoiltana käytiin juoksemassa meiän juoksuklubin kanssa, oli hauska nähdä kaikkia.

Mun paras kaveri ja sen äiti oli lähdössä neljäks päiväks île de Ré:lle missä me oltiin yhdessä vuosi sitten maaliskuussa ja minne vein mun perheen heinäkuussa. Ongelmahan oli että mun piti olla perjantai-illaks Disneyssä. Päätettiin sitten lähteä keskiviikkoiltana reissuun ja lähtisin sieltä suoraan perjantaiaamuna. Siispä keskiviikkoiltana sanoin heipat kaikille ja lähdin reissuun. Tää oli kaikin puolin paras ratkaisu: laatuaikaa ton ihanan ystävän kaa ja rannalla vieläpä, ja kaiken lisäks mun hostperhe oli kaikki töissä 8-21 välin tyyliin eli niit oisin nähnyt vaan illalla nopee. Kavereita oisin tietty voinu nähä torstainakin mut ti ja ke kuitenkin koko päivän nii oli just hyvä näin.

Toi paikka on siis kunnon lomakylä, saari länsirannikolla ja rakastan sen tunnelmaa. Kaikki lomalla, liikutaan pyörällä, rantaviivaa joka paikassa, pikku kahviloita, kukkia, veneitä.... Meren tuoksu... ah paratiisi.
Torstaiaamuna lähettiin heti sängystä pyörällä reissuun, luulin että joku pikku lenkki mutta mentiin käytännössä saaren päästä päähän. 20 km päässä käytiin aamupalalla ja lähdettiin takaisin. Koko ajan aurinko paistoi, oli ehkä 23+ eli ihan lämmin, ei mikään kuuma mutta hyvä ilma. Varsinkin kun Pariisissa päin satoi kaatamalla koko päivän hahahahahahahahahahaha

Hyvin ansaittu löhöilyiltapäivä rannalla, oli aika tuulista eli mulla oli hiekkaa ihan joka paikassa, korvat esim täynnä hiekkaa tosi kiva mut silti oli kiva ottaa arskaa hiekkarannalla, pientä vaihtelua ruoholla makoilun jälkeen, ihana pulahtaa mereen kesän ekaa kertaa. Eikä vesi ollut ees kylmää. Varsinkin kun viimeks se oli maaliskuussa kun uitiin samassa paikassa!

Illalla käytiin kävelyllä satamassa ja ravintolassa syömässä. Ihanaa tyttöjen kesken hengailua, siis mä ja mun ystävä ja sen äiti. Oltiin yötä niiden tädin kämpässä, ehkä 20 hengelle sänky, sairas lukaali, ihan mieletön kämppä ja sijainti.

Sellainen miniloma! Kyllä oli haikeeta lähteä perjantaiaamuna ylöspäin. Ekaa kertaa ikinä otin kimppakyydin netistä, täällä se toimii tosi hyvin, laitat vaan sivulle mistä minne haluut ja milloin ja heti tosi paljon tuloksia. Mulla kävi hyvä tsägä, 26-vuotias ranskalainen jäbä kuskina ja otettiin kyytiin toinen samanlainen. Hauska kokemus, juteltiin vaan ja heitettiin läppää. Mua mietitytti etukäteen nää kulttuuriasiat, tehäänkö poskipusut vai kätelläänkö ennen kyytiä (tietty pusut) ja teititelläänkö vai ei mutta ei tietenkää, noi oli nuoria ja just rentoja. Se kuski oli menossa toiselle puolelle Ranskaa, Lyoniin armeijaan ja sil oli autossa yhteensä 5 matkustajaa reissun aikana. Se maksu oli siis selvästi junaa halvempi, 7 € kahen tunnin matka ja raha meni sen sivuston kautta et se jäbä saa rahat vast ku on vienyt mut perille ja mä oon antanu sille sellasen koodin, näin ollen se ei voi huijaa rahoi ihmisiltä. Ranskas oikeesti kunnon "covoiturage", kimppakyyti verkosto. Sitten otin junan ja nukuin taas kotimatkan, olin perillä kaatosateessa harmaassa Disneylandissa 15:30 ja jäin suoraan töihin. Ei huvittanut YHTÄÄN siis vähemmän kuin koskaan.. Tuntu että olin ihan pää pilvissä duunissa, en ajatellut kuin tota reissua. Teki kyllä niin hyvää, ihanaa että se onnistui että sain ne lomat ja kaikki oli siellä kun monesti kaikki on jo rannikolla mökeillään tähän aikaan. Comeback vuoden tauon jälkeen, niin paljon hyviä muistoja siellä vaan kun kulki kaduilla tai istui kotona. Huhhuh.