Selviytyjät vol 2

Mun ja Rebekan seikkailuista voi kohta kirjottaa kirjan, sellasta menoo oli taas eilen että huhhuh. Mut kysyvä ei tieltä eksy, oltiin taas niin turisteja et ihan hävetti. Mut turisteille annetaan kaikki anteeks. Mun työkaveri kertoi joku aika sitten että täällä päin on PRIMARK (jos joku on pimennossa eikä tiedä, se on brittiläinen halpisketju) ja mä otin sit selvää miten sinne mennään. Se oli aika lähellä lentokenttää eli ei ihan vieressä mutta mehän lähdettiin sinne. 2 puolen tunnin junamatkaa, 2 pientä bussimatkaa ja 10 min kävelyä myöhemmin, perillä oltiin! Oli kyllä sen arvoista, siellä kauppakeskuksessa O'Parinor oli myös esim NewLook jne :) Huomatkaa kuvassa on oikee jonolle paikka, kun kolme kuukautta sitten toi avattiin oli ollu sairaat ruuhkat ja ihmiset jonotti ihan hullun kauan että pääsi tonne.

Oltiin vähän pettyneitä kun koko aamun satoi, no okei ei haitannut kun oltiin sisällä mutta mietittiin vaan mitä siitä tulee kun mennään kauppojen jälkeen Pariisiin. Arvatkaa mitä kävi? Kun jäätiin metrosta Louvressa, satoi ehkä 2 min ja AURINKO ALKOI PAISTAA! Mikä tuuri oikeesti. Sitä iloa jatkui kyllä vaan noin tunnin kun kello oli jo kuus sitten.

Käppäiltiin vaan pari tuntia ja sitten lähettiin poliisin kautta kotiin. Ei vaan, toi jäbä oli vaa meikkikauppa Sephoras ja halus yhteiskuvaan. Sensuroitiin nyt sen verran ettei laiteta sitä käsirauta/pamppukuvaa mihinkään julkisesti ;)

Ja lopputulos:

(mut korostan et kaikki oli alle 6€ siis joka ikinen kuvassa näkyvä, suuri osa 2-3€)

Illalla rättiväsyneitä mutta onnellisia, materialismionnellisuus kyllä vaan aijai. Luvattiin ettei shoppailla vähänä aikaan. Kröhöm saa nähä pitääkö lupaus kun tänään keran on palkkapäiväkin.

Lähen kohta uuteen työpaikkaan! Koko viikko 17:30-01:29 eli rytmi uusiks, kolmelta aamuyöllä nukkuu ja puoliltapäivin ylös. Illalla on yhen "ex-kollegan" läksiäiset eli kivaa tiedossa. Terkkuiiii

Baila baila

Ei täs taas kurjuutta kummempaa viime päivinä! Ei vaan, oli taas ihan mahtavat vapaapäivät keskiviikko ja torstai. Opin esimerkiks et vaan vilauttamalla (LUE LAUSE LOPPUUN) meidän henkilökorttia pääsee laitejonojen ohi tai salaa laitteen poistumisreitin kautta eli missaa keskimäärin tunnin tai puolentoista tunnin jonot! Toinen kikka on vaa hymyillä ja iskee silmää laitemiehelle - toimii, testattiin Reben kaa! Kävin kumpanakin päivänä testaamassa kaikki parhaat laitteet ja oli super hauskaa. En tajuu miten en ollu ekaan pariin kolmeen viikkoon käyny just yhessäkään laitteessa, ei ollu jotenkin muistanut tai ehtinyt mutta hyvä vaan koska sillon en vielä tienny näistä meidän kirjoittamattomista säännöistä että mehän ei jonoteta. "Etsä tiiä kuka mä oon?"

Oltiin myös kattoo Ranska-Equator matsia mutta 0-0 ei ollu huikeeta, meit oli ranskalaisii ja Ranskan kannattajii koko baari täys paitsi yks ressukka Equatorista, ehkä ihan hyvä että päätty tasan ni ei se jääny häviölle.

Kävin muuten nyt ostamassa junaliput, Parthenay (kaupunki missä olin vaihdossa) kutsuu pikapuoliin !!!!!!!!! 

Torstaina oltiin taas - kävi hyvä tuuri vaihteeks - Reben kaa yhtä aikaa vapaalla. Oltiin koko päivä tuhansien ihmisten kaa ruuhkissa kun aamulla aleshoppailua, päivällä Disney ja illalla Disneyn henkilökuntakemut. Alet oli niin jees, meit ei kannattais päästää shoppailee.. Sunnuntaina jatkuu Pariisissa!

Disneylandin kuuluisin laite varmaa on tää kuvassa näkyvä Tower of Terror, la Tour de la Terreur. Siinä mennään tosi korkeelle sellasessa metallisessa boksissa ja sitten se putoaa muka nopeemmin kuin painovoima eli sä putoot kovaa kyytiä sun tuolille vaikka sulla on vyö. Vaikee selittää. Oltiin niin uhottu että mennään siihen ja mehän mentiin. Melkein itkin ennen sitä ja sen alun aikana mut lopulta se oli vaan tosi vapauttava se pudotusfiilis. Vähän sellanen tunne kun herää unesta missä putoo. Se kuva mikä siinä putoomisessa otettiin oli aika legendaarinen haha.

Ranskalaisethan tunnetusti lausuu esim the enkuks zö joten Aerosmith-bändin mukaan nimetty laite lausutaan Aerosmiz. Se on ihan mun uus lemppari, koko ajan soi rokki ja ekan kolmen sekunnin aikana se kiihtyy 100 km/h, sitten tosi kovaa vauhtii vuoristorata sisällä valojen välkkyessä, tosi makee. Vedet tulee silmistä siinä vauhdissa oikeesti.

Disneyn Cast Member Party oli siis meille 15 000 työntekijälle tehty mahtavat bileet. Noitten kuvien perusteella vois luulla ettei me tehty muuta ku syöty, se on kyllä osittain totta! Siellä oli ehkä 8 kojua erilaisia suolasia ruokia eri maista, sitten juomakoju ja vohveli-, lettu-, hattara-, frozen yogurt- ja kaikki mahdolliset kojut. Ilmaseks siis! Sitten oli Disney's got incredible talent -kisa eli oli etukäteen ollu karsinnat ja ihan oikee talent-kisa, ihan huikeita staroja tässä firmassa on! Sitten oli Brasilian teemalla mahtava show ja sitten DJ monta tuntia. Reivattiin sata lasissa aamuyöhön, oli huikeen hauskaa ja tosi hyvää musaa! Ei paljon jaloissa ollu tuntoa enää sen jälkeen. Siellä oli noin 6000 ihmistä kuulemma. Taas kiva tutustuu uusiin ihmisiin ja "vanhojen" tuttujen kaa hengaa.

Sitten nuutuneena duuniin, melkein ilman ääntä, sellanen pubiruusun kähee. Tänään nukuin lounastauolla päikkärit taukotilassa istuen ja työkaverit oli kulkenu nauraen ohi. Kun menin takaisin tauolta joku sanoi että olin ihan unisen näköinenkin. Kiva hei! Nyt oon tällä hetkellä työtön, eka työsopimus loppui tänään ja seuraava alkaa maanantaina. Tän ekan kuukauden putiikkien pomojen kaa vaihdettiin yhteystiedot ja sanoi että millon vaa tervetuloa takaisin :) Huomenna relataan, työttömillä on rahaa, lähetään Reben kaa Pariisiin!

Disney Magic on Parade

Peruspäivä

Ajattelin vähän kertoo tästä ite duunista, miten päivät sujuu. Kaikki ensinnäkin on minuutilleen aikataulutettua, sen näkee jo siitä että vuorot loppuu esim 01:14 tai 20:44.

Tää myyjän työ tuntuu kyllä parhaalta mahdolliselta siitä mitä näitä kesätyöntekijöille on: lipunmyynti, laitteet, ravintolat, siivous ainakin. Kaikenlaista kuulee ja tuntuu että tässä on eniten asiakkaiden kanssa oikeasti kontaktissa ja vaihtelua paljon. Tietty puolueellinen mielipide mutta tuntuu että hyvä tuuri kävi.

Näissä kaikissa kaupoissa niinkun joka paikassa Disneyssä toi teema on viety tosi pitkälle siis sisustus ja musiikki ja kaikki, ne on ihan jo turistikohteita itessään ne kaupat.

Mulla on vuorot ne parit viikot mitä tiedän vuoroja silleen ihan kaikkia sekaisin eli alkaa 7:30 minimi ja 17:30 maksimi, siitä minimi 19:44 tai maksimi 1:29 asti. Aamulla perillä "kulisseissa" pitää olla silleen noin 30 min ennen vähän reilu koska
* pitää käydä paikassa nimeltä Costuming: se valtava vaatevarasto mistä haetaan työvaatteet kuka millaiset. Ne voi automaattisesti vetää itsepalvelukassalla tai mennä kassalle, joka vaatteessa on mikrosiru mikä rekisteröidään sun "tilille" - ne poistuu sieltä rekisteristä kun palautat vaatteet pesuun ja haet uudet.
* työvaatteet kun laittaa menee kuitenkin vähän aikaa: sukkahousut, hame, vyö, paitapusero, nimikyltti, neuletakki ja ne pitää olla ihan viimeisen päälle hyvin
* kävely "päämajalta" meiän putiikkeihin on joku 5 min 
* ei oo kiva kiireellä tehä mitään.
Jos menee iltavuoroon ja pääsee puolenyön jälkeen ei voi seuraavana päivänä aloittaa ennen puoltapäivää.

Aamu alkaa briefingillä - täällä käytetään vaan ja ainoastaan englanninkielisiä termejä joihin on laitettu ranskalainen artikkeli eteen: briefingistä tulee le briefing. Silloin vuoronsa aloittaville kerrotaan paljonko päivälle odotetaan kävijöitä ja minkämaalaisia (paljonko mistäkin maasta on prosentuaalisesti hotelleissa asukkaita) ja jos on jotain erityistä. Samalla myös julistetaan sen hetkiset kilpailujen johtajat - meillä on tiimeissä kilpailuja eli pitää myydä jotain tiettyä tuotetta mahdollisimman paljon. Mun ekana päivänä sain jo pomolta kehuja kun meidän kaupassa myydyistä 24 kynäpaketista 8 oli mun myymiä jipii! Siihen kisaan en päässyt kunnolla kyytiin kun olin vaan pari sen haasteen viimeistä päivää töissä, palkintoja en tarkkaan tiedä mutta ideana kannustaa ja myös tietty myydä paljon. Toi 8 oli aika huikee fiilis vaik ite sanonkin! Onhan se kyl vähän ärsyttävä fiilis ruveta siinä nyt kun toinen on jo 70€ antamassa sulle että "Oisitko vielä halunnut käyttää tän tilaisuuden ostaa puoleen hintaan ...." niin.

Sitten hoidetaan kassalippaat ja joku tulee vartija hoitamaan sut kassalle, joku kävelee perässä ettei yhtäkkiä ryöstetä ja oho rahat meni. Kassanvaihtoja ei siis ikinä mee yksin. Siinä sitten oot kassalla, koko ajan on asiakasta toisen perään. Paitsi: kun kello 17:30 on paraati! Se maaginen Disney-paraati jolloin kaikki puiston noin 20 000-30 000 päivän kävijää on siellä katsomassa sitä. Silloin kaupassa ei oo ketään ja voi vaan kuikuilla itekkin sitä paraatia. Mulla on tavallaan viis toimipistettä mis voin olla, kaks vähän samantapaista turistikauppaa, Plaza West ja Plaza East Boutiques, Storybook Store joka on pääasiassa satukirjakauppa ja sitten Ribbons and Bows missä on vauvanvaatteita ja leluja. Näiden lisäksi on tossa Storybook Storessa ulkokassa, mikä on tosi kiva kun on ulkoilmassa ja varsinkin jos voi katella sitä paraatia samalla!

Ruokatauko, tunnin, on puolessavälissä vuoroa yleensä. Se on tosi pitkä aika eli jää aikaa myös ihan juoruiluun. Toinen tauko on vartin. Työvuoron lopuksi kassabyrokratiaa 20 min, siis joku 15 nimmaria joka paperiin ja sitten on vapaa.

Ylipäätään Disneyssä mut varsinkin meiän tiimissä mistä nyt on omakohtasta kokemusta on tosi hyvä tunnelma, yhteishenki on oikeesti tosi vahva. Siks oon vähän harmissaan siirtyy tohon neljä kertaa isompaan tiimiin mutta eiköhän sekin onnistu. Meillä on yhet kollegan läksiäiset viikon päästä, päästään siis bilettää duuniporukalla! Sitä ennen on ens torstaina Castmember Party eli Disneyn järkkäämät juhlat meille! Ootetaa nii innol kaikki.

Otin tänne niin turhaan mitään omia vaatteita mukaan: työvaatteet on päällä 8h päivässä ja kun tulee kotiin tai aamulla ennen kuin lähtee kotiin on vaan pyjamassa. Jo nyt pelottaa miten tullessa käy painorajojen kanssa (miks mulla on aina tää sama ongelma ???) kun mennessä oli jo 21 kg. (23 on raja) Täytyy olla luova mutta se on sen ajan murhe.

Aika kassalla kuluu tosi nopeasti just siks ettei ehdi mitään muuta ajatella kuin sitä työtä, koko ajan kun on asiakkaita tulollaan. Mun tähänastisella kokemuksella aina on sopivasti henkilökuntaa muttei niin ettei riittäis hommaa. Se on hyvä. Myös vastuuta annetaan paljon ja kehutaan aina kun on aihetta, ja annetaan rakentavaa palautetta ja ohjeistetaan. Kaikki teamleaderit on hurjan positiivisia ja symppiksia, tosi oikeessa ammatissa. 

Heinäkuun alusta siirryn sitten kohti uusia haasteita: 

Siitä duunista sitten myöhemmin lisää mutta jo nyt tiedän että vauhti kiihtyy! Ja 100 uutta kollegaa. Oikeesti 100.