Vauhtiviikonloppu viidakossa

Vauhtia ja (vaarallisia) tilanteita mahtui taas viime viikonloppuun! Ohjelmassa oli suomalaisten yhteisön pubi-ilta, sitten vaihteeksi kattoterassibaari ja ranskalaisten kanssa kotona kattoterassikemut, kaks luontoretkeä, rantapäivä ja mahtavaa seuraa! Ois taas tarvinnut viikonlopun viikonlopusta toipumiseen - onneksi tiistaina oli pyhä, Dragon Boat Festival, Tue Ng (isoja lohikäärmeen näköisiä kirkkoveneitä) ja arkivapaa - ah! Täällä on harvoin kuulemma pilvetön taivas mutta lauantaina ei kyllä käytännössä pilviä näkynyt.

Lähettiin tietty nauttimaan täydellisestä kelistä ulos! Man Cheung Pon infinity pool eli allas, joka näyttää jatkuvan loputtomiin, sijaitsee Lantaun saarella eli Hong Kongin isoimmalla saarella ihan lyhyen lauttamatkan päässä. Tai O:n kalastajakylän tuntumaan pääsyyn piti kuitenkin mennä vajaa tunti bussilla itse saarella. Tolla Lantaun saarella sijaitsee niin lentokenttä kuin Disneylandkin ja sitten kontrastina ihanaa luontoa valtavasti.

Oltiin välillä niin ihme poluilla että ihan viidakkoseikkailulta tuntui. Itse hike ei tuntunut kauhean pitkältä kun oli paljon myös tasaista maata mutta kai siitäkin joku 6 km tuli. Olis ollut kiva pulahtaa itse altaaseen mutta kevyt 5000€ sakko siitä ja vartijat oli paikalla. Ennen siellä ilmeisesti on saanut uida kun Google on täynnä kuvia siitä! Oli silti kiva paikka käydä kurkkaamassa. Mun huikean paikallisoppaan keksintöjä tääkin setti, myös muut Hong Kongin vesiputousretkien TOP 5 -listan reiteistä pitää varmaan kiertää!

Sunnuntain Dragon's Back -patikointireitti puolestaan on yks Hong Kongin tunnetuimmista reiteistä ja aika hyvin aloittelijoille sopiva. Se oli aika mäkistä tietä kun mentiin monta huippua joilta oli taas toinen toistaan ihanammat maisemat. Kyllästyyköhän niihin vaikka tekis kuinka monta patikointireissua? En jotenkin usko.

Parasta tässä reitissä oli se, että retki päättyi suoraan Big Wave Bay -rannalle. Siellä oli rannan nimen mukaisesti vissiin hyvät aallot surffaajille, joita oli paikalla ihan kiitettävästi. Olin patikoimassa mun ranskalaisen kaverin kanssa ja törmättiin sattumalta rannalla toisiin ranskalaisiin kavereihin hostellilta niin oli kiva hengata rannalla isolla porukalla monta tuntia.

Suuri osa tosta porukasta surffas tai harjoitteli surffaamaan ja tarjoutu sit vähän näyttämään pohjosen tytölle myös! Olipa jännää, eihän siitä oikeen mitään tullut mutta hauska oli koittaa. Tosi matalalla harjoteltiin yhen ranskalaisen tytön kaa kun vasta itekin alotteleva ranskalainen poika koitti neuvoa. Siellä oli paljon pikkulapsia jotka vaan nauro meille kun ne osas paljon paremmin ite. Makee laji kyllä, tuntu vaan että monet vuokras laudan (muutama tunti tyyliin 5€) vaan siks että sai otettua cooleja kuvia rannalla ne kainalossa haha!

Aattelin siellä Suomen sen hetkisiä kymmenen asteen lämpötiloja... Siellä oli myös Ranskan kaukaselta saarelta yks tyttö, eihän se ollut moksiskaan lämpötilasta, hassua kun toisille tää on se mitä on aina kokenut. Toki mä nyt oon tässä ajassa jo ihan tottunut mutta kyllä sitä silti jaksaa ihmetellä, varsinkin sitä että yöllä ihan yhtä lämmin ja et merivesi ihan tyyliin suihkunlämpösen tuntusta..

Vaikka vois luulla että tollanen +28 paikkeilla auringon porottaessa ois jotenkin tosi rankka patikoida niin ei ees tuntunut pahalta, 3 litraa vettä noin kolmeen tuntiin on aika tarpeen ja tietty aurinkorasva mutta ei ollut mitenkään mahdoton. Porukka sanoo että heinäkuussa patikointi voi olla aika tosi rankkaa kun kelit tästä vielä lämpenee, katotaan!

Maanantaina töiden jälkeen juhlittiin synttäreitä ja läksiäisiä kahdeksan hengen porukalla, oli edustettuna Suomi, Ruotsi, Tanska ja Hong Kong! Tosi hauska tyttöjen ilta oli!

Pyhäpäivänäkin eli viikonlopun jatkeena tiistaina oli onneks hyvä ilma ja päätettiin sit lähteä taas hikelle, tällä kertaa olin mun zimbabwelais-eteläafrikkalaisen uuden tuttavuuden kanssa ja reittinä Discovery Bay - Mui Wo (vajaa 8km)! Laskin muuten just et pelkästään viime viikolla tutustuin yli kymmeneen eri kansallisuuteen - täällä voi oikeesti tavata porukkaa ihan mistä päin maailmaa tahansa. Tonne luonnon keskelle on niin kiva lähtee kun arkipäivät on saasteiden keskellä ruuhkissa, kyllä arvostaa tätä mahdollisuutta paeta sitä häslää! Ja samalla liikkua ja vielä tutustua hauskoihin ihmisiin.

Tää ei ollut kovin extreme hike kun oli kunnon kävelytie koko matkan, periaatteessa siis vaan mäkinen kävelyreitti enemmänkin. Paljon portaita. Nähtiin eka (ja toivottavasti vika) käärme, se oli ihan ohut mutta pitkä, saalisti lammessa sammakkoa. Isoja hämähäkkejä on nyt näkynyt kaikilla 4 hikella jotka oon tehnyt, vähän ehkä niidenkin olemassaoloon tottuu.

Hiken kohokohta oli yks pariskunta joilla oli monta pientä koiraa selkärepuissa! Yks puudeli juoksi vapaana ja pari kurkki selkärepuista pöllämystyneinä. Vain Kiinassa?

Tää kolmas hike neljään päivään oli noin 7 km kai, siinä paikkeilla suurin osa vissiin pyörii. Tällä saarella ois muuten 70km Lantau Trailia eli reitti kiertää tyyliin koko saaren, se ei ookkaan ihan yhden päivän setti se! Tulomatkalla osuttiin just auringonlaskun aikaan lauttaan.

Näitä hauskoja seikkailupäiviä varjosti tietty se että mun eka Hong Kong kaveri lähti Suomeen tänään keskiviikkona. Onneks tänne pääsee aina takaisin!

Tässä viikossa parasta: vaan kaksi työpäivää!! Tässä blogissa parasta: kyllä, nää postaukset loppuu joskus!!

Turisti tarkkailee

Kolme viikkoa täällä nyt takana joten oon ehtinyt jo jonkun verran suhaamaan mestoja ympäriinsä, pikku hiljaa tässä opetellaan reittejä ja kaupunki hahmottuu päivä päivältä paremmin. Siksi on myös muutamia havaintoja tullu tehtyä, asioita jotka toistuu päivästä toiseen ja on niitä silmiinpistäviä juttuja ja käsinkosketeltavia kulttuurieroja tai ainakin sellasia tapoja tai ilmiöitä, joita Suomessa ei ihan yhtä lailla nää ja joihin mun kaltanen ekoja kertoja Aasiaa ihmettelevä turisti törmää heti! Saatan vähän suurennella juttuja mutta ainakin mulla on ollut hauskaa näitä pohdiskellessa, toivottavasti kukaan ei pahastu, ei tietenkään voi yleistää mitään juttuja ja maassa maan tavalla! Ei siis missään nimessä asioita jotka olis huonommin kuin Suomessa vaan nimenomaan eri lailla.

1. ihmisten määrä, ruuhkat, hälinä, vilinä, kiire

Kuten se sanonta 'neljän seinän sisällä', myös 'kuin sillit suolassa' on täällä saanut uuden merkityksen.. Toki se johtuu myös siitä että liikun paljolti julkisissa just ruuhka-aikaan. Silti kadulla kävellessä välillä tuntuu että täällä on aina ruuhka-aika! 

Aiemmin oonkin sanonut siitä että ruutua tuijotetaan herkeämättä eikä katota eteen ollenkaan. Se ruutu on muuten kaikilla niin iso etten oo Suomessa nähnyt montaakaan niin isoa kännykkää. Ne on about tabletin kokosia ihan valtavia. Ihmiset kävelee myös keskellä katua, silleen että ku vaik lenkillä yrität juosta ohi niin se menee niin leveesti että ei kummaltakaan puolelta pääse, parhaimmillaan kännykkä kädessä ja napit korvissa eikä kuule kun yrität sanoa anteeksi heh. Väistämisen kulttuuria en oo vielä huomannut (ensimmäisiä asioita mitä sit taas Suomessa lapsille opetetaan) vaan oletetaan että vastaantuleva ei ehkä katso kännykkää niin me ei siksi ehkä törmätä.

Kaikkialla kun katot ympärilles on vaan ihmismassaa, kaikki kävelee yhtenä kasana. Vaikka kiireen aistii, jengi tekee siis niin pitkää päivää ja hektistä duunia, silti en voi ymmärtää miten ne voi kävellä niin hitaasti?! Vai onko mulla vaan pitkät jalat? Ei, koska muutkin on huomanneet tän! Kävely ei vaan etene se vaan junnaa paikallaan nii on ihan mahotonta kävellä näiden perässä, pakko mennä ohi, en muuten ois ikinä perillä!

Naurattaa oikeestaan joka aamu asemalle kävellessä yhden toimiston edessä oleva noin 50 metrin jono pukumiehiä ja -naisia salkut käsissä. Kysyin sitten yhtenä aamuna huvikseni että mitä te jonotatte - olin kyllä aika varma että töihin mutta varmistin vaan. 'Toimistolle', kuului vastaus. Jonotus tuntuu muutenkin olevan täällä verissä vielä enemmän kuin Suomen ämpärinjonottajilla. Joka paikassa jonotetaan ja se ei näytä jengiä haittaavan. Mieti että jonotat 15+ minuuttia päästäksesi toimistolle/hissiin. So much fun! Tää on musta hauska kontrasti tälle kaikelle hosumiselle ja kiireelle.

2. siisteys

Kyllä se vaan niin on että keppi/porkkana toimii aina. Tarpeeksi iso sakko kaikesta niin kyllä pysyy kuri ja järjestys! Metroissa ei saa syödä eikä juoda mitään (vettä ilmeisesti saa kuitenkin), kauheat uhkasakot siis useita satasia jopa. Roskauksesta tai koirankakan kadulle jättämisestä myös isot maksut. Ja kyllä pysyy paikat siisteinä! Baarikatu on joka aamu kauhean näköinen varmaan arkenakin (ainakin tänään helatorstaina joka oli vaan torstai ilman helaa oli tosi paljon roskia siellä), mutta se siivotaan ja pestään tai ainakin tänään pestiin niin varmaan muulloinkin. Paras siistijä oli pienellä viilalla laattojen välistä olematonta ruohoa kitkenyt pieni mummeli, johon törmättiin viime viikonloppuna. Noista kieltoasioista ei muuten taideta joustaa yhtään, sä et saa hörppyäkään etkä murustakaan nauttia kieltoalueella ilman että joku tulee sormi pystyssä hätistelemään!

Nauratti yhdessä kauppakeskuksessa kyltti, että se hissi siivotaan kahden tunnin välein. Hissi, johon ensimmäistäkään roskaa ei kukaan jätä. Olin että vau. Muutenkin henkilökuntaa tuntuu monissa paikoissa olevan tosi paljon tarjolla. Jokaiseen pieneen asiaan on oma henkilö, tästä puhuttiin just töissä että kaikkiin pieniin talonmieshommiin ja muuhun on oma henkilö. Samoin toimistorakennuksen alakerrassa on kolme ihmistä, joiden työ on pääosin vilkuttaa meille. Kai jotain muutakin mutta aina kun meen ohi niin istuvat ja vilkuttavat, ei oo työpöytää tai mitään!

Yks siisteyttä ja ennen kaikkea mukavuutta edistävä ammatti, jonka ottaisin mielelläni Suomeenkin: uimahallin penkinpyyhkijä. Mimmi pyyhki luutulla+pyyhkeellä uimahallin pukuhuoneen vaatteenvaihtopenkkejä aina kun joku nousi siitä! Handy af! Ei ikinä tarvii miettiä että hitsi ku edeltävä kasteli koko pukkarin. Arjen sankari tosiaan!

Muutenkin julkisista tiloista ja paikoista pidetään huolta, viimeisen päälle puutarhaa ja katuja hoidetaan. Jätehuolto sen sijaan on yks asia mitä oon ihmetellyt, sitä ei taida oikein olla tai roska-autoja en ainakaan oo nähnyt - sen sijaan kyyryssä kulkevia 1,5-metrisiä vanhuksia kulkee isojen kärryjen kanssa autotiellä, he ilmeisesti tyhjentää roskiksia. Tämä selvinnee lähitulevaisuudessa muta tällä hetkellä luulen että se on heidän duuninsa. 

3. kuri ja järjestys

Äskeiseen liittyen, muutenkin tuntuu että kielloilla on täällä päinvastainen vaikutus ihmisiin kuin Suomessa. Jos Suomessa kielletään jotain, sitä asiaa halutaan ja yritetään tehdä kahta kauheammin, jos nyt tosi karrikoidusti ajatellaan. Täällä sen sijaan kielto on kielto ja sitä noudatetaan. 

Kaikkea voi kieltää. Paras näkemäni oli uimahallin kyltti, ei ripulissa uimaan. Tarkistathan ennen uimaan menoa, ettei sinulla ole ripulia. Tarvitseeko tuohon oikeasti kyltin?

Monissa julkisissa paikoissa on tällaisia pitkiä rivejä kieltomerkkejä porteilla. Harmi kun noi kuvat on aika monitulkintaisia eikä käännöksiä ole niin voi vaan arvailla mitä ei siellä saa tehdä.

En oo vielä oikeastaan eksynyt ja siihen suurin syy on just tää järjestyksen kulttuuri: kaikkialla on hirveästi opasteita ja ohjeita kaikkeen. Jokaisella suojatiellä on melkeinpä teksti minne katsoa, toki se on varmasti vasemmanpuoliseen liikenteen tottumattomille tehty. En silti pysy mukana kun on niin paljon yksisuuntaisia ja tuntuu ettei noissa ole mitään logiikkaa kuka saa kääntyä ja minne. Ehkä mä joskus vielä ymmärrän. Ainiin, punasia päin kävelystäkin on joku aika iso sakko mutta sitä ei aina kyllä noudateta. 

Metrotunnelit on pelkkiä kuulutuksia ja ohjeistuksia: 'päästä junasta pois jäävät ensin ulos', 'sinä rullaportaissa kulkeva, seiso suorana ja pidä kaiteesta kiinni, älä kävele', se 'älä vain katso matkapuhelinta vaan myös eteesi' tms. on kuitenkin oma lemppari ja tarpeellisin. Vasemmanpuoleisen liikenteen takia myös rappuset ja rullaportaat on yleensä 'väärinpäin' mutta jottei olis liian helppoa niin ei aina. Rullaportaat on vähän kurja kun meinaa lähteä väärään suuntaan, ei normiportaissa se väärä puoli niin tunnu. Onneks oon toistaseks huomannut ajoissa!

Jonotus on silmiinpistävä asia - ei pelkästään toi töihin jonottaminen mutta niin metroon kuin busseihin jonottajille on erikseen viivat maassa että jonot pysyy suorina. Eri bussit on merkattu maahan ja menet sun bussille vievään jonotuslinjaan. On kyllä suoria jonoja sitten!

Paljon lisää olis kylttejä ja kieltoja vielä jos niiden sanoman ymmärtäis... Kiitos kuitenkin että kerrot otsikolla että olis jotain ilmoitettavaa.

4. terveys

Täällä kyllä huomaa että terveysasioita ajatellaan paljon. Kuitenkin ihan eri näkökulmasta vissiin kuin meillä. Oon kuullut, että kiinalainen kansanlääketiede tai vanhan ajan rohdot on vielä ihan käytettyjä joissain piireissä, siksi täällä on niitä luonnon juttuja myyviä kauppoja ihan valtavasti.Mä myös asun kuivattujen merenelävien alueella, joten täällä kahta kauheemmin. Hajuun alkaa jo tottua vaikka ei se silti hyvältä tuoksu joku 95% ilmankosteudessa muhiva, kuivattu merimato.

Kaveri kertoi että heti kun täällä on joku uus terveysjuttu tms. niin jengi vaan liittyy jonoon, ei välttämättä tiedä mitä jonottaa mutta jonottaa vaan jonottamisen ilosta, joukon jatkeena! Jonotus on oikeesti todella verissä. Toisaalta jonottaahan suomalaisetkin ilmaisia ämpäreitä. 

Käsitys terveellisestä ruokavaliosta on myös ilmeisesti tosi eri: raakoja vihanneksia ei juuri kai syödä tai hedelmiä niinkään. Riisi totta kai kaiken perusta mutta nimenomaan keitettyä/paistettua. On se kyl hauska että just Suomessa valkoinen riisi ja perus vehnäpasta on ihan no no, täällä ne ruokavalion perusta. Mikä sopii kellekin niin!

Mua naurattaa kun tyyliin joka aamu nään jonkun kadulla venyttelemään ruvenneen mummon, joko rappusissa tai liikennevaloissa tai muuten, vähän niinku pakkoliikkeen näköisiä jotain ihme liikkeitä ja kävellessä saattaa myös heilua joku raaja. Pientä verryttelyä ruuhkassa, ihan kiva huitoa pitkin!

Auringonvaloa vältetään joo mutta se on enemmän vaan kauneusihanteen takia luulen ainakin eikä niinkään terveysnäkökulmasta. Mun etu se koska sain ruskettavaa aurinkovoidetta alennuksesta kun kaikki haluaa vaan valkaisevia rasvoja täällä.

Tässä oikeestaan omat top 3 terveysjutut:

Kuivatut kaikki ällöt, erityisesti kun tollasia tarantellan jalan näköisiä kuivatellaan kävelytiellä.

Lyödään huonekalumateriaalia eli bambua helvetin isoon puristimeen ja saadaan siitä todella epäilyttävää vihreää lientä.

Kuivattuja kääpiä??????????

5. hahmot

On jopa vähän pelottavaa, miten monta piirroshahmoa täältä tuntee jo nimeltä. Ne liittyy olennaisesti mun työhön, mutta ei niiltä voi välttyä vapaa-ajallakaan. Jengin vaatteissa, kännykänkuorissa, laukuissa, kengissä, kaikessa on hahmoja. Siis kyllä lapsilla totta kai mutta myös aikuisilla ja vanhuksillakin! Aika hauskalta tuntuu kun ei kyllä Suomessa nää paljoakaan aikuisten pukeutuvan hahmoja kuvaaviin vaatteisiin.

Tässä kuva yhteen puistoon johtavista portaista. Porukka halaili noita hahmoja ja otti kuvia.

Kukkakimppuunkin voi tunkea hahmoja. Vaatteissa niitä näkee kuitenkin kaikista eniten.

Ruokapaketeissa on myös niitä tosi paljon, ylipäätään mainosmateriaalissa missä vaan. Vähän leikkimielisyyttä arkeen, ihan söpöä!

Tällaista mä oon tarkkaillut, katotaan miten kesän jälkeen tuntuu nää asiat, onko vaan alun ihmettelyjä vai toistuuko samat jutut!

1. HIKE !!

Lauantaina odotti vihdoin eka patikointireissu, 'hike', joita täällä paljon harrastetaan! Niiden tekemiseen on loputtomat mahdollisuudet tän ympäröivän mielettömän luonnon ansiosta. Viikko sitten satoi niin kovaa että jouduttiin vielä viikko odottamaan tätä upeutta mutta odotus todellakin palkittiin... Ei aurinko paistanut nytkään ja vähän tihutti välillä mutta ei kyllä haitannut yhtään, päinvastoin oli ihanaa saada vähän virkistävää kesäsadetta naamaan kun puski mäkiä ylös! Toki auringonpaisteessa ois ollut vieläkin kauniimmat maisemat mutta ei ollut hassumpaa nytkään. Huhhuh!

Vuorossa oli siis reissu Hong Kongin kauneimmaksi rannaksi kutsutulle Tai Long Wanille. Matkaa tuli kai reilu 10km koko reissulle, oltiin nelisen tuntia tuolla viidakon keskellä vuorenrinteillä, mutta sinne itse reitille pääsemiseen meni keskustasta metrolla+bussilla+minibussilla melkein pari tuntia! Aika kauas kaupungin vilinästä tosiaan päästiin, ihanaan raittiiseen ilmaan ja loputtomaan vehreyteen.

Päivän near-death experiences:

* Minibussi, joka kaahasi super kapealla tiellä vuorenrinteitä alas. Luultiin että tie oli yksisuuntainen, kunnes ajettiin 20 sentin päähän vastaantulleen auton etupuskurista ja peruutettiin takaisinpäin niin, että päästiin pienelle levennykselle väistämään. En uskaltanut katsoa tiehen päin ollenkaan, niin korkealla rinteessä oltiin ja tie oli oikeesti tosi kapea. Huokaisin vain että ihme kyllä, vielä täydessä sielun ja ruumiin voimassa kun astuttiin bussista!

* Valtava, kämmenenkokoinen hämähäkki, jonka seitin halkaisija oli varmaan 30 cm. Onneksi en nähnyt kuin seitin ja juoksin pakoon - retkikaveri näki.

* Rapu tai muu outo elukka, joka myös nähtiin vain pikaisesti ja juostiin pakoon.

* Outo limainen elukka - sama, hyväksihavaittu toimintamalli.

* Yhdessä kohdassa oli risteys, josta ei tiedetty kumpi suunta valita. Toinen reitti saattoi olla kanadalaisten surffaajien mukaan 100 km, onneksi valittiin mututuntumalla oikein...

Ihan henkeäsalpaavia maisemia tosiaan. Pari pientä kylää oli reitin varrella, muuten ihan loputonta metsää, trooppista kasvustoa. Valtavasti nousuja ja laskuja, pitkää rantaviivaa, jyrkänteitä, vesiputouksia... Sirkkojen sirinää. Siellä metsän keskellä muuten todella tunsi sen mielettömän ilmankosteuden, kyllä tarvitsi monta litraa vettä mukaan. Ei sit käyty uimassa kun aateltiin että vähän nihkee sit pukee uikkareita ja hikisiä urheiluvaatteita ja niin. Jengiä oli tuolla telttailemassa rannalla, aika upee telttailukohde. Meitä nauratti kun upeimmalla rannalla kiinalaiset tuli taas kysymään yhteiskuvaan ja ne otti sen kuvan rannalta päin, eli kuvassa vaan me ja ne eikä yhtään sitä mieletöntä maisemaa...

En malta odottaa päästä patikoimaan ja tutkimaan tätä mestaa lisää. Uskomaton kontrasti tosiaan toi kaikki vehreys ja vihreys, jyrkänteet ja rannat tota pilvenpiirtäjämaisemaa vastaan!?

Täältä reittiohjeet, suosittelen!

Illalla olis ollut suomalaisten yhteisön kisakatsomo yhdessä baarissa mutta laitettiin prioriteetit kuntoon ja käytiin tutustuttamassa meidän tiimin uusinta tulokasta Hong Kongin yöelämään! Eihän se mullakaan ollut vasta kuin toinen kerta hahah! Olis ollut kiva tavata porukkaa, jonka kanssa ollaan lähdössä juhannuksena pienelle veneretkelle, mutta eiköhän tapahtumia vielä ennen sitäkin tuu. Täällä tuntuu olevan bilekadulla menoa joka päivä mihin aikaan vaan. Ainakin naisille on ilmainen sisäänpääsy ja kuhan käveltiin jonon ohi ja drinkkilippuja tunkivat käteen, helppo elämä. 

Drinkeistä puheen ollen, törmättiin suomalaisiin melkeinpä ekaa kertaa ja missäköhän se tapahtui? Kaljahyllyllä kioskilla tietysti. Sinne hyllyyn oli ilmestynyt Hartwallin lonkeroa myyntiin ja vieläpä halvemmalla kuin Suomessa. 

Sunnuntaina puhdistauduttiin sitten ja vierailtiin Nan Lian -nimisessä puutarhassa keskustan tuntumassa. Kaikille avoimessa puutarhassa oli kauniita temppeleitä ja lampia täynnä valtavia kultakaloja, upeita istutuksia ja rentouttava tunnelma. Ihan zen-tilassa lähdettiin kotiin.

Kävin muuten sunnuntaina myös ekaa kertaa Meetup.com-sivuston tapahtumassa. Tuolla sivulla on erilaisia ryhmiä, joihin voi liittyä omien kiinnostuksenkohteiden mukaan ja sitä kautta tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Maan ja taivaan väliltä löytyy jos jonkinlaista tapahtumaa, eniten ehkä urheiluun liittyviä. Kävin 'kielikylvyssä' eli tiettyyn kahvilaan sai tulla puhumaan omaa kieltään ja opettamaan sitä muille. Meitä oli siellä jopa kolmisenkymmentä ja pöytiä oli mandariinikiinalle, kantonille, englannille, ranskalle ja saksalle. Ketään espanjankielistä ei ilmestynyt paikalle, niin juttelin sitten vaan englanti- ja ranskapöydissä. Toisissa pöydissä oli aika alkutekijöissä se kielten oppiminen, englanti- ja saksakeskustelut oli ihan aikuisten keskustelua.

Ihan kiva idea, osallistujien ikähaarukka oli 20-50 vuotta eli oli myös sen ikäisiä ihmisiä joihin en ehkä muualla täällä niin törmää. Mitä ihmettä jengi edes tietää Suomea - mutta sit niillä onkin vielä jotain yhteyksiä sinne? Meidän pöydän britti ilmoitti heti olleensa NOKIA:lla töissä ja käyneensä Suomessa vähän väliä, kun taas Aussi kysyi tiedänkö Mikkelin kaupunkia ja kertoi olleensa 30 vuotta sitten siellä lukiovaihdossa. Siispä englantipöydän keskustelun teemaksi valikoitui suomalainen alkoholikulttuuri. Kiva hei, siitä olenkin erityisen ylpeä! 

Oon kyllä todennut nyt lyhyessä ajassa että ihan turhaan pelotti ettei täällä tapaisi ihmisiä, mahdotonta välttää kun asuu tässä nuorten (hinnan takia) suosimassa majotusratkaisussa ja jos yhtään käy ulkona niin kyllä ihmisiä tapaa. Riittää kun tutustuu muutamaan, joilla on jo kaveri tai kaksi ja pikku hiljaa sitä jengiä vaan kertyy. Yhden brasilialais-ranskalaisen naapurin kanssa kävi just näin: hän oli tänne tullessaan tuntenut yhden joka puolestaan tunsi kymmeniä ihmisiä, sit mä tutustuin tähän naapuriin ja hän esitteli mut seuraavana päivänä näille kaikille, tää kävi meidän talon kattoterassilla sattumalta. Näin se homma etenee!