Kesän eka viikko

Eka kokonainen viikko oli ja meni! Pahottelut maratonpostauksesta, mutta juttua vaan tulee sit kun ryhtyy kirjottamaan. Viikkoon kuului ennen kaikkea asettumista, toisaalta alkoi jo jossain vaiheessa tuntua että koti on pikku hiljaa siirtynyt hetkeksi tänne, alkaa homma toimia täällä, tietää suunnilleen minne mennä ja miten. Tuntuu että tää on ulkomaalaiselle tosi helppo kaupunki asettua, ihmisiä kun tulee kaikkialta ja tää paikka on täynnä mahdollisuuksia!

Viikko oli lämmin kuin mikä. Tässä näkymä toimiston ikkunasta, yritin olla miettimättä että ulkona mittari hipoo +30. En toisaalta halunnut valittaa vaikka olin sisällä koska Suomessa satoi lunta ja Pekka Poutakin nauroi. Sainpa kuitenkin nauttia lämmöstä aamukävelyllä työmatkalla ja töiden jälkeen koko illan ja tietty viikonlopun.

Opettelin viikolla myös juoksemaan täällä, eka lenkki sillon heti ekoina päivinä tuntui ihan kauheelta mutta nyt ku oon käynyt iltasella joskus 21-22 aikaan niin on jo ihan siedettävää. Saapa ainakin tosi helposti hien pintaan...

Läheltä himaa on jo löytynyt kantisrafla. Se on vissiin aika paikallista ruokaa kun kielitaito on sitä luokkaa ettei mua ymmärretty kun kysyin vettä. Onneks yks paikallinen asiakas osas sitten tulkata. Vesi ravintoloissa on kaikissa paitsi yhdessä tähän mennessä ollut keitettyä hanavettä eli lämmintä. Siellä kantispaikassa mulle muuten tyrkytettiin ekalla kerralla haarukkaa kauheesti, en luovuttanut (sisulla!!!) ja se on tuottanut tulosta, puikot tuntuu jo ihan luontevalta. Sain muuten kaupan päälle toisena päivänä keiton mukaan. Keiton resepti oli jotakuinkin tällainen: keitettyä vettä, kasvisliemikuutio. Ei yhden yhtä sattumaa. Sitä pitäis vetää noin 5 litraa että täyttyis yhtään haha, ei se niinku pahaa ollu mutta ihan ku vettä söis.  Koska kämpillä ei oo ruokapöytää, aina kun en syönyt illalla ulkona jonkun kanssa jossain niin otin safkat mukaan ja menin meiän hostellin kattoterassille. Ihmeteltiin yks päivä miksi siellä oli poliisi katolla mutta syy ei selvinnyt. Tosi turvallinen olo ainakin kun poliisi päivystää himassa. Täällä ei oo kyllä vielä ollut yhtään hetkeä että ois pelottanut, paljon enemmän pelottaa Vantaalla yksin yöllä ulkona kuin täällä!

Uuden ilmaston myötä on myös pitänyt opetella pukeutumaan säähän sopivasti. Mun sisäinen suomalainen kerrospukeutuja on nyt pitänyt unohtaa. Miksi, why oh why, mulla on mukana fleecevuorellinen juoksutakki, karvatakki, collegepaita, kolmet pitkät housut, kolmet pitkät juoksuhousut........ En oo ottanu vielä kertaakaan pitkähihasta minnekään. Okei, jengi sanoo et ois hyvä metroon tai kauppakeskuksiin ottaa kun ilmastointi on niin kovalla mutta en oo kokenut vielä niin. Onhan se tosi viilee mutta oon ollu niin lyhyitä aikoja niissä. Ihanaa kun voi vaikka joka päivä pitää haalaria, jota Suomessa pitää ehkä 2 päivää kesässä. Rakastan tätä ilmastoo vaikka trooppista ja hikistä onkin ja tuntuu että koko ajan pitäis päästä suihkuun, joku päivä mä muutan tällaseen paikkaan jossa on aina kesä !!!

Tuntuu että kuljen koko ajan katse ylhäällä ja vaan ihmettelen, tulee niin pieni ja mitätön olo kun kaikki on satoja satoja metrejä korkeita rakennuksia. Sitten ne talot jotka Suomessa ois tornitaloja ja korkeita rakennuksia onkin ihan minitaloja täällä! Vaikka yleensä Suomessa ihailee luontoa kauheesti ja se on kauneinta mitä on, kyllä täällä jotenkin noi loputtomat valot ja kaikki tää ihmisen rakentama näyttää vaan tosi upeelta myös.

Torstaina oli hauska nähdä pitkästä aikaa yliopistokaveria, joka asuu täällä. Mahtavaa fiilistellä jonkun kanssa tätä mestaa! Ruoka vietnamilaisessa oli taas ihan taivaallista, oon käynyt kahessa törkeen hyvässä vietnamilaisessa, ne ruuat on tullu mun uniin, niin hyvää ne on ollu! Varsinkin Chôm Chôm SOHO:ssa, jos ikinä tulee tilaisuus niin do it! Täällä on niin kiva ottaa monta pientä annosta ja jakaa ne, syömisestä tulee ihan eri lailla sosiaalinen tapahtuma.

Viikonloppu ei mennyt ihan niinku oli suunnitelmat mutta ei silti ollu yhtään hassumpi. Piti Suomityttöjen kesken lähtee mun ekalle ja kohta kotiin palaavan kaverin vikalle patikointireissulle. Lauantaina oli kuitenkin kauhee keli, satoi kovaa monta tuntia ja ukkosti. En ees muista millon oisin viimeks nähnyt ukkosta! Siirrettiin se siis ens viikolle. Mua ei se sade kaupungilla ees haitannut, se oli lämmintä vettä ja siks ihan virkistävää. Paikalliset oli ihan paineissa ja hosui sateenvarjojen kanssa. Kun heidän käsissä oli sateenvarjo, ne piikit oli just mun silmien kohalla niin oli aika vaarallista kulkea kauheessa sateenvarjosumassa, olis pitäny olla suojalasit hah! Saman tuntemuksen jakoi toinen suomalainen pitkä kaveri!

Päätettiin sit lähteä turistihommiin ja mennä Hong Kongin historiamuseoon. Se oli vähän sekava reissu - pihalla ootti joukko Star Wars -heppuja, sisällä tehtiin origameja ja sisäpihalla oli kauhee määrä kumiankkoja ja mutanttininjakilpikonnia. Oli siellä sitä historiaakin mutta me ei ehkä oltu kovin intellektuellilla tuulella ja lähettiin aika nopeesti pois. Ilmanen museo, se oli hyvä puoli. Oli se oikeesti ihan kiinnostava mutta alkoi -400000000 vuodesta niin vähän ehkä vaikee hahmottaa.. Kulttuuriasiat kiinnosti enemmän. Tärkeintä kuitenkin, että opittiin tekee sydänorigami!

Sushiraflassa lounaalla koettiin teknologiaa eniten hyödyntävä ravintola missä oltiin oltu. Ensin tilattiin tabletilla ruoka. Siinä hyvä puoli oli tietty se että näki tasan tarkkaan millanen annos oli tulossa. Sitten meni ehkä 3 minuuttia ja eteen suhahti liukuhihnalla tarjotin. Sit se piippas että paina nappia niin se tarjotin lähti pois. Siinä niitä suhaili edes takas! Lähtiessä maksettiin sit sun tabletille kertyneet summat. Ideana hyvä joo mut tekninen toteutus kaipas vähän vielä hiomista. Nopea juu ja ihmiskontakti loppuu, sitä kai tavotellaan ettei tarttis henkilökuntaa. Surullista mutta totta.

Jälkkäriks mun ihana opas suositteli paikallisia vohveleita jotka näyttää vähän erilaisilta kun ne tehään tollasist pienistä kapseleista. Oli tosi hyvää!

Kiertelin itekseni Mong Kokissa, tosi vilkkaalla ostosalueella, missä oli sit sateen ansiosta aika rauhallista kaduilla! Suomeen palatessa sit joskus tuntuu varmaan ihan tyhjältä kun on jo alkanut tottua siihen että oli kello mitä tahansa aina on ihmisiä liikkeellä. Kontrasti ihan hauska kun muutin niin pieneltä paikkakunnalta tänne! Kävin kaksilla markkinoilla, Ladies' Market ja Gold Fish Market oli kumpikin ihan mielenkiintosia.. 

Ladies' Marketissa ei onneks myyty naisia, mitä nimen perusteella oletin, se oli ihan perus kojuja täynnä sitä kiinakrääsää mitä kaikkialla muuallakin, täällä ne vaan sattuu olemaan lähituote! Ja Gold Fish Market olikin sit vähän oma juttunsa.. Kaloja muovipusseissa, lemmikeiksi ihan pilkkahinnalla. Kyllä tuli kylmät väreet kun ihan semi isojakin kaloja, jotain 15 cm kokosia, pienissä pusseissa, hyvä että ne mahtu kääntymään! Kilpparit sai hymyn huulille, nekin kai lemmikeiksi eikä syötäväksi. 1,5€ alkaen sais kilpikonnan, ton ihan minin. Hetken mietin että pitäiskö sitä kämppikseks hostelliin, heh. Tilaa kyllä tommoselle lemmikille ois, ei paljon isommalle!

Viikonlopun kohokohta oli mun haaveilema ratikkamatka! Ei vaineskaan mutta nauratti vaan kun olin siellä ihan onnesta soikeena, oon joka päivä katellut että joku päivä mä meen ja nyt sit menin. Ilmaista sekin, 30 senttiä matka tms. Kulkee just mun kodin ja keskustan Central-aseman väliä ja eteenpäin, se on sen vajaa pari kilsaa. Siellä mulle alko juttelee joku portugalilainen nainen, se lähti siitä kun lähetin ääniviestin kaverille ja hän kiinnostui että mikä ihmeen kieli, ei ollut ikinä kuullut. Sitten kyseli kauheesti suomen ja ruotsin eroista, mitä Grönlannissa puhutaan (esitin asiantuntevaa vaikkei ollu mitään hajua - vastaus on grönlantia ja tanskaa) ja vaikka mitä,

Äitienpäivänä ei näkyny äitiä eikä isoäitiä mutta onneks videon välityksellä kumminkin voin onnitella. Päivästä tuli tosi kivan aurinkoinen. Nappasin aamulla lautan ja ihailin heräilevää kaupunkia. Äitienpäivä oli täälläkin tuolloin ja samalla oli Buddhan päivä. Yhellä aukiolla olikin joku Buddha-seremonia, missä siististi pukeutuneet miehet ja naiset piteli kauniisti jotain kukkia ja vähän niinku uhras niitä lahjana alttarille, oli ihan kiva katella. Vieressä sekoili yks mies jonkun viuhkan kanssa vähän niinku itsepuolustusliikkein, oli hauska kontrasti.

Julkisille palveluille täällä on pakko kyllä antaa kehuja. Tosi siistiä ja hyvin järjestettyä kaikki, älyttömän halpoja myös. Menin sit sunnuntaipäiväks Kowloon Parkin julkiseen uimapaikkaan, siellä on sekä sisä- että ulkouima-altaat mutta sisäaltaat oli nyt suljettu ja en mä sinne ois halunnutkaan tällä kelillä. Kahdella eurolla pääsi nauttimaan neljästä tosi isosta altaasta ja aurinkotuoleista. Se oli selvästi lapsiperheille ihan ykköspaikka, tosi kiva iloinen tunnelma, varmaan äitienpäivänkin takia tosi paljon onnellisia perheitä ja lapsia. Siellä yks sinkkutyttö seassa onnellisena nukkui aurinkotuolissa. 

Huom! Tällä kertaa oli rasvaa ja löysin vieläpä normaalia suojakerrointa joka EI ollut valkaisevaa. Viikolla olin siis aurinkorasvaostoksilla apteekissa ja menossa kassalle NIVEA-pullon kanssa, kun muistin kysyä, että eihän se oo valkaisevaa - onneks oli kaverit varoittaneet että semmosiakin on - ja olihan se! Sitten lopulta kolmannesta kaupasta löysin normaalia NIVEA-aurinkorasvaa normaalilla suojakertoimella (130 on isoin mitä oon nähnyt täällä). Varmistin myyjältä moneen kertaan että onhan se varmasti normaalia ja se oli ihan ihmeissään että en halunnut valkaisevaa ja ilmankos se ruskettava oli alennuksessa, kun jengi ei sitä halua ostaa hahaaa!

Paljon mahtui touhua yhteen viikkoon ja ei se meno tästä varmaan ainakaan hiljene!