Itsepuolustusta ja sauna-ilta hongkongilaiseen tapaan

Kavereilta oon saanu hyviä vinkkejä käydä testaamassa kaikki kaupungin salit ja ottaa ilmaisia tutustumispasseja niin paljon kuin niitä annetaan! Salejahan täältä löytyy kymmenittäin, toki samoilta ketjuilta monia. Salijäsenyydet maksaa helposti satasia kuussa, joten liittymistä en edes mieti. Sitähän ei promoojille tarvitse kertoa...

Eka testikohde oli Pure Fitness, jonka yks monista saleista sijaitsee 18. kerroksessa California Tower -pilvenpiirtäjässä bilekadulla. Kun on käynyt tyyliin lähiön uimahallin salilla aiemmin niin voin sanoo että pikkunen upgradaus oli!

Ensimmäinen yllätys oli heti naisten pukkarin ovella. Mimmi, joka mulle esitteli salia puhui vähän sinne päin enkkua niin en eka tajunnu mitä se tarkotti mutta pointti oli, että salin puolesta tarjotaan salivaatteet ja sukat?! Olin vähän monttu auki siinä kohtaa. Ei tulis mieleenkään laittaa satojen ihmisten käyttämiä treenivaatteita, varsinkin kun ne oli ihan muodottomia ja ällöjä tummia puuvillarääsyjä. Ja vielä enemmän olin ihmeissäni, kun astuin pukkarista ulos ja näin ne kaikki niissä vaatteissa treenaavat ihmiset! Meiän jumpassakin varmaan 80% oli niissä vaatteissa.

Menin siis mun lemppari ryhmäliikuntatunnille Body Combattiin. Tunnilla oli noin 45-50 ihmistä, joista länsimaalaisia vaan mä, yks brittimies ja miesohjaaja, ehkä italialainen juuriltaan tai muuten vaan tummapiirteinen ja puhui superhyvää enkkua. Oli hauska kun tuntui että mun ympärille jätettiin kunnon hajurako. Tolla tunnilla meinaan tarvii tilaa sivu-, etu- ja takapotkuihin, ja mulla sitä tilaa oli ihan hulluna kun muut oli ihan sumpussa. Ehkä kuvittelen vaan tai sit mua oikeesti vähän vieraksuttiin.

Monta vuotta sitten kun harrastin karatea, haaveilin välillä että jonain päivänä treenaisin sitä Aasiassa. Ei tää nyt ihan sama asia tietenkään ollut, karateliikkeitä joo mutta jumppamusan tahtiin. Silti tuli jotenkin huikee fiilis, että täällä sitä ollaan mistä päin noi lajit on lähtösin ja vedellään hyppypotkuja 50 hengen porukalla.

Mitä ajattelin jumpassa? En paljon mitään koska siinä on täys työ keskittyä siihen, että laskee lyöntejä ja potkuja tahtiin. Vähän ajattelin kuitenkin salin saunaa, joka mulle oli esitelty ennen treeniä!!!!!

Eihän siitä vielä kauan oo kun viimeksi saunoin, pari viikkoa. En voi silti sanoo ettenkö ois tuntenut suunnatonta kansallisylpeyttä ja mielihyvää saunan oven avatessani! Eikä edes ollut mikään leikkisauna, siellä oli joku 90 astetta lämmintä, löylykiulu ja kakki. Aika isokin oli, lauteille mahtuisi kaksi aikuista makaamaan. Päivän yllättävin hetki oli huomata, että kuten suomalaiset, hongkongilaisetkin tykkäsi sosialisoitua hirveästi nimenomaan saunassa. Juttelin jonkun aikaa kolmen 30-40-vuotiaan jumppakaverin kanssa, he oli kauheen kiinnostuneita suomalaisesta saunakulttuurista ja käskivät myös kerjäämään viikon tutustumispassin sillä verukkeella että 'naiset saunassa sanoivat että kaikki sellaisen saa'. Sovittiin siis treffit ens tiistaiksi samaan jumppaan ja saunaan, katotaan pääsenkö! 

Kun tää kolmikko lähti, meitsi jäi vielä ja neljäs avasi suunsa. 'Aika hauska sattuma, että oot Suomesta! Mä meen Suomeen kesäkuun lopussa'. Noniin! Siinähän sitten kertoilin juhannuksesta ja mitä kannattaisi silloin tehdä. 

Tää sauna-ilta (olin pidempään saunatiloissa kuin jumpassa) oli tosi jännä kokemus siinä mielessä, että huomasin paikallisten käyttäytyvän ihan päinvastoin kuin olin ajatellut etukäteen tietyistä tilanteista. Alastomuus ei ollutkaan millään tabuun verrattavalla tasolla. Toisin kuin mun uimahallikokemus aiheesta, salilla porukka vaihtoi ihan julkisesti vaatteita. Uimahallissa mentiin yksilökoppeihin. Saunassa oli pyyhettä vähän ympärillä mutta ei varmasti ois mitenkään järkytytty jos olisin mennyt alasti. Porukka treenas urheilurintsikoissa vaikka ei ois ollut mitenkään paras kesäkunto, siinäkin mielessä tosi mukava ilmapiiri tuolla että kaikki oli tosi rennosti vaikka sali olikin tosi fiini ja kalliin näköinen.

Tää sosiaalinen ilmapiiri oli myös tosi erilainen kuin muissa julkisissa tiloissa oon kokenut - tuntuu että tosi omissa oloissaan saa olla ja tuolla taas oltiin tosi kiinnostuneita mun kulttuurista ja niin edelleen. Varmasti johtuu myös ajasta ja paikasta - törmään väsyneisiin, puoliksi nukkuviin töihin meneviin ihmisiin aamumetrossa, väsyneisiin puoliksi nukkuviin töistäpalaaviin ihmisiin iltametrossa. Tuolla oli jengin aika itselleen, liikunnan ja rentoutumisen muodossa ja siinä oli selvästi myös sosiaalinen aspekti. Naureskelin itekseni paikallisten eleille, kun he laittoi rauhan merkkiä eri puolille naamaa ja päähän sarvia ja vaikka mitä kun kommunikoivat toisilleen biisien välissä tai tunnin aikana. Jossain kohtaa tapahtui jotain mistä en ottanut selkoa, joku kohta ehkä jossain biisissä tai ohjaaja sanoi jotain, mutta tosi moni sekos ihan täysin ja teki jotain riivattua tanssiliikettä. Sit mä vaan hymyilin ja näytin siltä että ymmärsin.

Kyllä tosta salista vähän maksaiskin, siellä oli ajateltu kaikkea. Oli hiki- ja kylpypyyhkeet, kaikki tuotteet suihkuun ja kosteusvoiteet, vanupuikot, muovipussit treenivaatteille tai ennemminkin -kengille koska kaikki käytti niitä valmiita vaatteita.. Laitteet ihan viimesen päälle, ainiin, kuudessa kerroksessa toi sali... Kerros nyrkkeilyyn ym., kerros akrobatiaan... KYLMIÄ PYYHKEITÄ LAITTEIDEN VIEREISISSÄ JÄÄKAAPEISSA TREENISTÄ VILVOITTAMAAN?! En keksinyt mitään mitä ois voinut vielä olla kokemusta parantamaan. Ehkä ilmasta ruokaa hehe.

Ps, tämä ei ollut sponsoroitu postaus mutta kävi mielessä että antaiskohan ne ilmasta kuukautta kun sanoisin että mainostaisin mun suositussa (kröhöm) blogissa.