Universidad ESAN

Voisin nyt keskiviikon ja juuri alkaneen viikonlopun kunniaksi kertoa vähän koulunkäynnistä täällä. Kaks kokonaista kouluviikkoa nyt takana ja aika nopeesti päästy jyvälle siitä miten paikalliset yliopistoa käy. Meitä vaihtareita välillä ihan hävettää kun paikalliset kysyy mitä kursseja ja millaisia päiviä meillä on...

Ensinnäkin, meiän koulu ei oo mikään persaukisten opinahjo, nää perulaiset maksaa tyyliin tuhat euroa kuussa opiskelusta. Sen takia musta tuntuu vielä kauheemmalta se että ne on parhaimmillaan koulussa perjantai-iltana iltakymmeneen ja palaa lauantaiaamuksi seitsemäksi, tai käy luennoilla sunnuntaina. Mieti, maksat siitä että oot yötä päivää koululla. Mulla on siis maanantaisin koulua 9-15 ja 18-20:50 (hypäri ihan hyvä nettikurssin tai muiden tehtävien tekoon ettei tarttis viedä töitä kotiin), tiistaisin 9-11:50 ja keskiviikkoisin 13-14:50.

Luentoja voi siis olla aamuseitsemän ja iltakymmenen välillä. Monet asuu tunnin parin päässä koulusta eli ei oo helppoa aamuruuhkissa matkata aamuyöstä ja myöhään illalla. Mulla menee yhdellä bussilla liikenteestä riippuen 35-55 minuuttia, se lähtee puolen kilsan päästä kotoa. Tosi kätevä ja toistaiseks oon päässyt istumaan joka päivä. Bussi maksaa ihanan 1 solen eli noin 30 senttiä.

Olin pyytänyt mun tutorilta että yrittäis hoitaa mun kurssit silleen että ei ois lauantaisin eikä mielellään perjantaisin koulua kun se ilmoittautuminen oli ennen mun Peruun saapumista, mutta saatiinkin sumplittua vielä niin että sain torstainkin vapaaksi. Ihan parasta. Meidän pitäis periaatteessa olla 80% luennoista paikalla mutta ei se oo vissiin kauheen tarkkaa, ainoo vaan että kun proffat laittaa yli joka toiselle luennolle jonkun kuulustelun tai arvosteltavan tehtävän niin niitä ei tietty viiti liikaa missata. Ainoo tavoitehan on päästä kurssit läpi, tuntuis vähän nihkeeltä ens keväänä palata Suomessa luennoille.

Käsienheiluttelukurssien valikoima onkin meidän yliopistolla poikkeuksellisen laaja ja sain erittäin mukavan setin kasaan.

Comunicación y Publicidad - Viestintä ja mainonta 3 tuntia viikossa

Marketing y Comunicación - Markkinointiviestintä 2x3 tuntia viikossa

Nää kaks kurssia on nimiensä mukaisesti käytännössä sama. Kuuntelen yhdeksän tuntia viikossa samaa aihetta - proffa on eri näillä mutta päivän aiheet on ainakin nyt ekat kaks viikkoa olleet täysin synkassa, samoin proffien luentodiat ja luennoilla tehdyt tehtävät. Jos ei muuta niin varmasti mun markkinointisanasto kehittyy huhhuh, ei ihan hirveesti oo haastetta mutta hyvä puoli on että noi on tosi keskustelevia kursseja kummatkin joten luennoilla lähinnä vaan jutellaan yleisesti.

Ensiksi mainitussa meitä on vain 5 siellä kurssilla niin se on mulle vähän kuin espanjankurssi, oikeesti vaan jutellaan ja se proffa rohkaisee varsinkin meitä kahta vaihtaria, mua ja mun saksalaista kämppistä, kauheesti keskuteluun.

Toisen kurssin proffa on ilmeisesti kauheen hauska vitsiniekka kun kaikki nauraa puolet luennon kestosta. Ootan sitä päivää kun tajuun ne vitsit. Jos yhdenkin tajuun joka tunti niin oon aika ilonen!! 

El Marketing Social - Yhteiskunnallinen markkinointi 3 tuntia viikossa

Tää kurssi olikin nimestään huolimatta enkuks. Vähän ärsytti kun ekalla luennolla puertoricolainen proffa (puhuu siis täydellistä espanjaa ja enkkua) alkoikin puhua enkkua. Hyvät uutiset on, että kirjoitin tästä nimenomaisesta aiheesta mun kandin. En lukenut ekaan testiin ja meni ihan heittämällä, toivon että sama jatkuu. Toi on parasta käsienheiluttelua mitä on, ihan maalaisjärkikurssi. Proffa on myös tosi rento, ollaan päästy kummallakin kerralla tuntia aikaisemmin ja sillä on tunnetusti helpot kokeet. 

El Taller de Servicio al Cliente - Asiakaspalvelutaitojen 'työpaja' tms. 3 tuntia viikossa

Täällä oon ainoo vaihtari ja perulaisia on joku reilu 20, mikä on ihan mahtavaa. Proffa puhuu ihan tajutonta vauhtia mutta huomas että jo toisella luennolla ymmärsi paljon enemmän kuin ekalla. Kurssi on samaa kuin mitä missään mun aikaisemmissa työpaikoissa on opetettu ekana päivänä, tyyliin 'asiakas on aina oikeassa' ja 'asiakas on tärkeintä mitä yrityksellä on'. Helppoa ja kivaa.

Human Behavior in Organizations - Ihmisten käyttäytyminen organisaatioissa puol tuntia viikossa

Paras veto ikinä ottaa tää kurssi! Kaikkia kavereita harmittaa kun ei pysty enää ilmoittautumaan tälle. Tää on siis täysin nettikurssi eli meidän pitää neljän kuukauden aikana lukea joku pieni nettikirja ja tehdä pari tehtävää ja kokeet jotka on kurssin ohjaajan mukaan sairaan helppoja.

Kaikilla neljällä livekurssilla tehdään iso ryhmätyö ja lisäks esitelmä tai pari ryhmissä. Ne on parhaita siinä mielessä että tutustuu väkisinkin paikallisiin. Samoin tähän mennessä ollaan oikeestaan joka tunti tehty jotain paritehtäviä tms. ja sovellettu 'oppimaamme' joten tulee siinäkin tutustuttua. Välillä on ollut vähän hyödytön olo kun ei osaa välttämättä muotoilla hyvin vaikka tietäis jotain aiheesta, mutta pikku hiljaa!

Meidän yliopisto ja kampus on aika isoja (ainakin mun 150 opiskelijan Suomen kampukseen verrattuna) enkä vieläkään tiedä varmaan puoliakaan jutuista mitä sieltä löytyy. Kuten kaikkialla täällä, henkilökuntaa on noin viisinkertaisesti Suomeen verrattuna mihin vaan työtehtävään. Kuljet kampuksella ja pieniä miehiä punaisissa vaatteissa vaan parveilee vastaan. Esimerkiks viime viikolla yks luokka piti jakaa kahteen osaan väliseinällä ja sitä seinää tuli avaamaan kolme miestä. Taulunpyyhkijämiehet tulee aina luennon aluksi ettei proffan tarvi turhaan. Hississä onneks ei itse tarvitse painaa nappia vaan tervehdit, sanot kerroksen ja kiitos hei, äijät viettää koko päivän ajelemassa hissillä. Helppoa ja kivaa.

Meillä on koululla iso valikoima ryhmäliikuntaa ja harrastekursseja, valokuvauksesta latinalaisiin tansseihin kuten salsaan ja marineraan, taekwondosta maalaukseen ja niin edelleen. Salsassa kävin viime viikolla, treenit oli vaan vähän pitkät kun kolme tuntia perjantai-iltapäivänä mutta aion mennä uudestaankin kun se proffa oli tosi hyvä ja meitä oli varmaan 60-70, ihan hullun kivaa. Ravintoloita on kai kaksi ja sit yks kahvila. Kouluruoka maksaa about saman kuin Suomessa, noin 2,5€ alkuruoan ja jälkkärin kuten pienen hyytelön tms. kanssa. 

Koulusta viiden minuutin matkan päässä on varmaan kymmenen halpaa lounaspaikkaa, joissa syö kans kolmella eurolla tosi hyvin. Musta on upeeta täällä nähdä joka päivä valtameri ja vuoria, jotenkin tosi tunnelmallista. Koulukin on vuoristojen ympäröimä, ihanaaaaa

Oli nyt hyvä että kirjoitin tänne vähän koulusta etten ihan unohda että sellaistakin pitäis välillä käydä, nyt nauttimaan neljän päivän viikonlopusta!

Keskellä limaa

Arkivapaat on ehkä parasta mitä on! Kuinka helppoa reissata täällä kun voi lähteä aina keskiiviikkona päivällä (tai oikeestaan jo tiistaiaamuna jos haluu, ainoastaan ma on yleisesti tärkee päivä koulussa). Toivon että meidän torstaiset kämppispannukakut jää perinteeks, meistä puolet on koulussa vaan ma-ke!

Päätin lähteä viettämään vapaapäivää ihan itekseni Liman keskustaan. Se on tunnetusti vaarallisempi paikka kuin tää Miraflores eli Liman turistikeskus jossa me asutaan. Ainoo just ettei kännykkää pidä esillä, otin kuvat tosi nopeesti räpsästen ja laitoin heti takin sisällä olleeseen turistipussukkaan, mulla ei ollut oikeen mitään mukana ja koko ajan se pussi vaatteiden sisässä ja kiinni ihossa. Se oli vuoden paras investointi, maksoi euron Kambodzassa.

Oli ihan kiva vaan käppäillä itekseen ja katella ympärilleen. Ainoo miinus oli tää kuukausia jatkunut opettajien lakko jonka takia koko kaupunki ihan sekaisin, en päässyt ydinkeskustassa oikein millekään kadulle poliisien ja tiesulkujen takia. Myöskään Metropolitano, vähän kuin ratikan aseman ajava omalla kaistallaan ilman liikennettä kulkeva bussi, ei kulkenut sinne minne halusin ja matkakin oli siis tän lakon takia yhtä sähläystä. Periaatteessa ei oo kuin alle puoli tuntia tolla Liman keskustaan meiltä. Ihan kätevä mutta kyllä oli porukkaa. Sainpa kuitenkin yläilmoissa happea kun oon sen 20 cm muita pidempi!

Kaiken kallius täällä on ollut tosi yllättävää, pitää siitäkin kirjoitella myöhemmin. Yks asia on kuitenkin ihanan halpaa - ulkona syöminen!! Tässä esimerkki - söin alle kolmella eurolla alkuruoan eli kunnon cevichet eli näiden kansallisylpeys, limellä raakana kypsytetty kalaruokaa (luin just Wikipediasta että Hapan marinadi ei toki kuitenkaan tapa mahdollisia bakteereja tai loismatoja). No, herkullista se on kumminkin, tuli loisia tai ei! Ja pääruoaks ison kalan ja tietysti riisillä. Ihan kunnon ravintolassa Liman ydinkeskustassa. Tekis mieli vaan syödä koko ajan näillä hinnoilla!!

Päivän parhaat naurut sain kun jäin varmaan puoleks tunniks kuuntelemaan kadulla laulavia ja tanssivia perulaisia. Pari vanhempaa miestä tais olla vähän huppelissa, muuten oli ihan päivätanssimeno ja tosi hauska tunnelma. Ihan uskomattomia tanssijoita jotkut 70-vuotiaat äijät, on rytmi verissä iästä riippumatta! Viereisellä kehällä oli stand-up komiikkaa, sitä en ihan kauheesti ymmärtänyt paitsi sen kun about mun ikäinen poika pukeutui naiseksi ja esitti homoa, mun huumorintajuun ei iskenyt yhtään ja en usko että Suomessakaan enää 2017 sais tollaista sketsiä vetää kadulla. Välillä tekis mieli kulkea tumma peruukki päässä - kesken sen stand-up shown se vetäjä kääntyi yhtäkkiä muhun ja kysyi mistä oon, ja heitti jotain läppää Suomesta.

Tutustuin ihan random paikallisiin siellä katsomossa ja oli tosi kiva huomata miten täällä voi juttua vääntää kenen kanssa vaan vaikka bussissa. Positiivinen kuva kyllä perulaisista ihmisinä tässä parin viikon jälkeen, hirmu ystävällisiä ja iloisia kaikki kenen kanssa oon ollut juttusilla.

Meidän iloiseen joukkoon liittyi viime viikolla ranskalainen pariskunta joista vaan poika kylläkin asuu virallisesti meillä, tytöllä on omakin kämppä - ja italialainen tyttö. Tosi mukavan oloisia hekin kummatkin. Aika sekalainen seurakunta, edustettuna Jenkit, Meksiko, Ranska, Belgia, Italia, Saksa ja Suomi! Me likeyyyy!

Täähän oli siis uusien tuparien paikka.

Tupareista seuraavana päivänä tuli viestiä erittäin vihaiselta vuokraisännältä, naapurit oli soittanu poliisit koska joku pyöri heidän katolla. Sakkoa pukkaa, katotaan mitä käy, toisaalta ei kauheesti luoteta näiden sakkoihin koska niin korruptunoitunutta settiä. Hauskat tuparit oli joka tapauksessa! Vielä varmaan yhdet joudutaan pitämään koska meille tulee parin viikon sisällä vielä kymmenes kämppis, veikataan nimen perusteella sitä ranskalaiseks tytöks mutta saa nähdä! Meillä on vaan niin huikee koti!!!

Vaihtareita ja härkiä menossa mukana

Aika nopeesti on tosiaan taas viiden vuoden tauon jälkeen muistunut mieleen tää vaihtarin elämän helppous (äiti ja iskä, kuten huomasitte Suomessa opiskelu olikin niin hirveen rankkaa). Yhtä 'integraatio'kemua ja -reissua, välillä käyt näyttäytymässä luennolla ja sama jatkuu, siivooja siivoo kotona ja läksyjä ei oo niin eipä muuta tekemistä oiskaan! Toissa viikonloppu oli aika touhukas, oltiin perjantaina ehkä 150 vaihtarin kemuissa, meitä oli varmaan kymmenestä yliopistosta. 

Sinne 20 kilsan päässä sijaitsevalle bilemestalle pääseminen oli kyllä yks työmaa - kerron liikenteestä myöhemmin tarkemmin, se vaatii kunnon tilityksen - mutta tässä yks esimerkki: matkaan meni 2,5 tuntia. Meidän oli tarkoitus lähteä ennen ruuhkia mutta ylläri, bussi lähti 1,5 tuntia ilmoitetusta ajasta myöhässä (onneks kiirehdin laittautumisen kanssa) ja jouduttiin pitämään pissatauko, osa jätkistä kusi pulloon matkalla hahaa! Kuten kuvasta näkyy, siellä olis ollut uima-allas mutta +15 asteessa ei kauheesti houkuttanut.

Tässä otettiin kämppiskuvaa, meitä oli tuolloin vielä vaan 7 täällä - nyt jo 9 - ja sitten pari muuta tunki kuvaan mukaan! Löysin myös Suomi-tyttöjä, meitä on varmaan vaan me 4 Limassa tän lukukauden, kauppiksessa ja lääkiksessä. Joensuun murteen tai ylipäätään suomen kuuleminen oli ihan hauskaa tässä ympäristössä.

Lauantaina oli tosi kiva käydä syömässä mun kaverin kaverin kanssa, perulainen jätkä siis joka oli Suomessa vaihdossa kevään! Ihan Suomi-fani! Käytiin paikallisessa kiina-peru-fuusioravintolassa eli Chifassa, hyvin maistui taas kiinalainen piiiiitkästä aikaa!

Sit vaan meidän yliopisto järkkäs meille pienet kemut, moni jengistä jo näköjään hyytynyt ku meitä ei ollut ihan hirveesti. Ite en sillon lähtenyt jatkoille ja onneks en, kolmelta pöllittiin puhelin baarissa. Oon jo pari kertaa jättäny kännykän kotiin baariin mennessä ja aion jättää tulevaisuudessakin, melkeinpä joka reissun jälkeen kuulee että joltain viety... Ainakin kymmenellä ihan tässä parin viikon sisään. Eikä monilla oo ees vakuutusta, oon kuullut tähän mennessä että vaan jenkeillä ja suomalaisella joilta varastettiin oli vakuutus.

Sunnuntaina oli kauhee väsy mutta lähettiin sit kuitenkin Torofestiin, tapahtumaan josta en tiennyt mitään sinne lähtiessä. Sehän osottautukin ihan huikeen hauskaks päiväks! En jotenkin uskonut että siellä ois oikeita härkiä tai mitään mutta olihan siellä, ja yhtäkkiä mun saksalainen kämppis olikin keskellä areenaa juoksemassa härkää pakoon?! Pelkäsin ihan hulluna että menettäisin tän huikeen tyypin jonka kanssa saanu pari viikkoa vasta asua!!

Ensin oli kevyttä heppa- ja marinera-tanssishowta, ja kun härät tuli kehään niin huhhuh. Tuolla ei siis tapettu mitään eikä ollut miekkoja tai muuta, ne vaan juoksi sitä härkää pakoon. Järkeä vai ei.

Noi härät oli sitäpaitsi ihan hulluja, ne yritti juosta sieltä kehästä aidan yli pois ja kaikkee! Sit sen jälkeen alkoi tosi hauska osuus, kateltiin perulaista kansantanssia ja sit modernimpaa. Pienet pienet perulaiset miehet (nää on oikeesti lyhempiä kuin Aasiassa päin keskimäärin, oma tutkimus.) tanssi ihan huikeen hyvin!

Sit alkoi vähän jotain stand-up komiikan tyyppistä ja se olikin pieni haaste espanjaksi, sitten vaan yleistä bailausta. Laittakaapa sadoittain suomalaisia sunnuntai-iltapäivänä (suurin osa) selvinpäin ja latinomusiikki täysille, tanssiiko kukaan? Ja huhhuh mikä meno tuolla oli. Tätä mä rakastan täällä eniten!!!

Tän touhukkaan viikonlopun jälkeen olikin kiva herätä 6:30 todellisuuteen - kurssien alkamiseen! Onneksi kouluviikko on kuin onkin vaan maanantaista keskiviikkoon hahahahahahahahahahahahahahahaha (koulusta myöhemmin kun jaksan kirjoittaa jostain järkevästä)

Keskiviikkona lähettiin siis ulos mitäpä muutakaan kuin juhlimaan alkanutta viikonloppua! Pentti-päivä!

'Koulu alkoi'

Vaihto-OPINTOJA vartenhan tänne tultiin mutta kyllä se silti kirpas laittaa herätys viime viikon maanantana kun oli aika ruveta hommiin! Onneks saavuin jo keskiviikkona että oli aikaa asettua ja tutustua ennen koulun alkua. Ja tietty sopeutua aikaeroon. Meillä oli vapaaehtoinen espanjankurssi 3 tuntia päivässä ekan viikon, mentiin ma-to ja loppujen lopuks se oli aika turha. Nyt kun oikeet kurssit on alkaneet niin kyllä oppii niin paljon enemmän ihan vaan normi luentoja kuuntelemalla ja osallistumalla keskusteluun kuin sillä että joku yrittää jankkaa kielioppia sun päähän..!

Koulun alku ei kuitenkaan menoa hidastanut, käytiin joka päivä tekee jotain kivaa porukalla. Yhtenä päivänä käppäiltiin Barrancon alueella, missä ollaan käyty ulkona - en ollu päiväsaikaan käynytkään vielä ja toi osottautu tosi kivaks, hirveesti värikkäitä taloja ja sit noita upeita seinämaalauksia joita varten sinne mentiin. Uusia vaihtareita saapui viikolla päivittäin, muun muassa tosi hauskoja ruotsalaisia ja ranskankielisiä paljon, kiva myös kun tuli espanjalaisia! 

Noista kuvistakin vähän näkyy muuten että toistaseks ei oo Limassa nähty hiekkarantaa, täällä on vaan isoa kivikkoa. Ihan parit uimarannat vissiin on hiekkaa mutta vähän kauempana täältä. Ja muissa kaupungeissa kyllä, rantaviivaahan Perulla on. Surffatessa vaan oli vähän epämukava käppäillä niillä kivillä, en tiedä kuinka paljon täällä muuten tulee uitua.

Sitten koulu järjesti meille retken Circuito Mágico del Agua -suihkulähdepuistoon, siellä oli vaan kauheesti isoja suihkulähteitä jotka oli valaistu pimeällä ja sitten jotain spektaakkelia vedellä ja lasereilla ja muuten. Siellä oli kaikenlaista ohjelmaa tiimeissä, ihan kivaa tutustumista. Pointti on vaan ollut hengata kaikkien kanssa koko ajan, mikä on ollu tosi rentoa ja hauskaa kun ei oo mitään mitä kotona tarttis tehdä tai asioita joita hoitaa, siks voi vaan mennä kaikkialle mitä keksitään!

Oltiin kans syömässä ehkä parhaassa raflassa missä oon ikinä ollut, 20 eurolla sait niin uskomattoman buffetin ettei voi tajuta, siellä oli paitsi metreittäin buffet-pöytää, sai myös tilata artisaanipasta-annoksia, grillistä mitä vaan, aasialaista monenlaista, sit noi jälkkärit oli ihan uskomattomat... Kaikki vieläpä tosi hyvistä raaka-aineista!

Siellä raflassa keksittiinkin että pidetään meillä kemut jotka nimettiinki sit meidän tupareiks... Niitä on kyllä vielä monet tulossa, kun kämppiksiä ilmestyy lisää!

Meillä kävi just tolloin tupari-iltana vaihtari Suomesta kattomassa yhtä vapaata huonetta, hän oli israelilainen mutta opiskeli Suomessa ja tuli käymään suomalaisen poikaystävänsä kanssa. Oli niin random ku yhtäkkii himassa pyörii joku Suomesta! Mimmi oli ihan huipputyyppi mutta ei valitettavasti ottanut sitä huonetta kun se oli tän talon pienin, ehkä joku 6 neliöö ja ei luonnonvaloa. Tosi halpa kylläkin, selvästi halvempi kuin meillä muilla (240 vs 280 euroa kai). Kummasti Hong Kongissa häkissä asuneena sekin näytti ihan ok:lta. Pääs kuitenkin tupareihin vaikkei meille sit muuttanutkaan!