Ihmeitä tapahtuu!

Tällä viikolla on ollu kaks aivan älytöntä päivää - keskiviikkona sain kesätyön (jossa voi luultavasti käyttää ranskaa turistien kanssa!) ja torstaina HOST-PERHEEN! Se on tosiaan sellanen tunne, ettei sitä pysty kuvailemaan. Oon maalis-huhtikuussa katsonut kahden läheisen ystävän reaktioita host-perheen saamisen jälkeen ja on sillee tuntunu vähän ulkopuoliselta, mutta nyt, kaikki tunteet on ihan samanlaiset ku niillä on ollu! Itkua, hymyä, naurua, kiljumista!

Iskä soitti mulle ja kertoi ihan perus tasasella äänellä "sun sijoitustiedot tuli mun sähköpostiin". Enhän mä uskonut, sanoin vaan että täs asias et pysty huijaamaan! Ja ei voi olla, se oli totta! Pahinta oli, että mulla oli neljän tunnin kouluun liittyvä juttu illalla enkä voinu soittaa kellekkään, itkin vaa joku puol tuntii parin mun luokkalaisen katellessa nauraen vieressä (:

Itse perhe kuulostaa tosi mukavalta. Silloin torstaina sain tietää perheenjäsenten nimet ja iät sekä asuinpaikan. Paikka on Parthenay, 10 000 asukkaan kylä Länsi-Ranskassa (katso kartta). Tästä oon tosi ilonen, en olis halunnutkaan mihinkään suurkaupunkiin! Perheeseen kuuluu äiti ja isä, 20-vuotias veli ja mua vuoden nuorempi, 15-vuotias sisko! Mulla on kaikkia muita mutta pikkusiskoa ei, se kans on tosi ihana juttu! Eilen olin kipeänä kotona ja päivää piristi ihan älyttömästi se, että perheen tyttö lisäsi mut Facebookissa ja juteltiin aika pitkään kaikenlaista. Me mennään samaan kouluun kymmenen minuutin päähän kotoa ja jos haluan, voin mennä hänen kanssaan lukion ekalle (enkä tokalle). Laitoin myös sähköpostia koko perheelle ranskaksi ja host-äiti vastasi ihanan iloisen viestin tosi pian.

En voi tajuta, että sain perheen melkein 4 kk ennen lähtöä! Nyt on niin helpottunut olo että joku mutkin haluaa... Motivaatio ranskan opiskeluun vapaa-ajalla nousi taas ja maanantaina kerron heti mun ranskanmaikalle, se kun on monta kertaa kysynyt joko tiedän minne päin lähden! Melkein joka päivä joku kysyy mihin päin oon lähdössä - nyt tiedän! Mahtavaaaaaaaaaaaa (: