Reissu on jo edennyt aika monta maata tässä kun ei oo taas tullu päiviteltyä. Oltiin Nicaraguassa ja Guatemalassa muutama viikko ja oli niin upeeta luontoa kaikkialla. Sinne on kumpaankin palattava vähintään kuukaudeksi per maa, ihan sairaasti nähtävää ja tosi monipuolisia kohteita kumpikin.
Nicaraguassa oltiin vaan upeessa Granadassa ja Ometepe-tulivuorisaarella.
Ometepellä chillattiin vaan, melottiin järvellä ja hikattiin yks tulivuori, tutustuttiin mahtaviin ihmisiin ja joogattiin (?!). Oli vähän mutkia matkassa oli kun matkakaverin nilkat (kyllä, kumpikin) nyrjähti - onneks palautuivat koko reissun upeimmalle hikelle - ja jouduttiin eri syistä käymään myös hammaslääkärissä ja sairaalassa. Kumpikin ja osittain lääkkeetkin oli ilmaisia ja oikeen toimiva terveydenhuolto muutenkin. Kaikki hyvin nyt siis mutta ikinä en oo ennen ollu 40 asteen kuumeessa. Onneksi se tapahtui maassa jossa hoito pelas!
Varmasti meidän kummankin tähänastisen elämän mieleenpainuvimpia hetkiä oli hike Acatenango-tulivuorelle Guatemalan Antiguassa, nukuttiin teltoissa 4 km:n korkeudessa siis passiivisella tulivuorella kun vieressä laavaa sylki toinen tulivuori nimeltä Fuego. Sitä laavaa vaan riitti, noin viiden minuutin välein tuli aina uus show ja joka kerta se oli yhtä upeeta. Tulivuori piti myös kauheeta jyrinää niin unet jäi aika vähiin. Ihan uskomaton päivä ja yö ja myös upeimpia auringonlaskuja ikinä. Käytiin myös Guatemalan Machu Picchulla eli Tikalin mayatemppeleillä ja hienoo oli juu, tosi näkemisen arvosta kyllä mutta samoja raunioita täällä on niin joka nurkalla. Niin kulturelleja ollaan sitten että.
Guatemalasta ajettiin Belizen läpi 13 tuntia Meksikoon, jossa nyt kirjottelen. Belizessä oltiin vaan käymässä pari tuntia, mutta kauheen positiivinen kuva tuli siinä ajassa jo ihmisistä ja fiiliksestä siellä. Sehän on enkunkielinen mikä jo tuntui ihan super hauskalta ja erilaiselta kun yks ainoo maa tässä välissä jossa jengi ei osaa espanjaa. Syötiin siinä perinteiset belizeläiset peurat ja juotiin paikalliset bisset ja jatkettiin matkaa. Eipä ollut rajojenylityksissä (2 rajaa ja 2 tarkastuspistettä kummallakin eli neljät jonotukset ja paperilappuset) sen kummempia hämminkejä, yllättävää kyllä. Ainoo häslinki oli puhjennut rengas just kun päästiin Meksikoon eli siitä oli helppo vaan hyppää toiseen bussiin.
Ihan hullua miten nopee tää reissu on mennyt, enää ihan hetki lämpöä ja vapautta jäljellä!!?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Bisous!