Reissustoori jatkuis vielä muutaman päivän verran... Päivänä numero 6 oltiin jo vähän reissussa rahnaisia mutta jaksettiin kuin jaksettiin pastan ja jo pahvilta maistuvan tonnikalan voimalla vielä huiputtaa muutama kukkula! Saatiin siis yks ekstrapäivä Lofooteilla kun lähdettiin sieltä Senjan talvimaisemista suunniteltua aikaisemmin pois, ja tälle päivälle voitiinkin sit googlailla pari lisähaikkia. Aamulla käytiin aika pilvisellä kelillä palautteluhaikilla jonka nimi saattoi olla Kolfjellet (202 m), tästä ei varmuutta. Tää haikki oli oikeestaan ainoo jolloin keli ei ollut huippu – mikä mieletön tuuri kävi 10 haikin kanssa!! Toukokuussa Lofooteilla ois voinut olla aivan millainen keli tahansa eli meidän viikon pituisen telttaretken onnistumisen ja miellyttävyyden kannalta tää oli oikeesti aika olennainen juttu.
Ens kerralla lähtisin ehkä kuitenkin pakettiautolla jonka perässä ois patjat, niin ei tarttis miettiä mihin sen teltan nyt saa hyvin koottua. Varsinkin kesällä se on varmasti ihan todellinen ongelma kun kaikki hyvät rannatkin on täynnä. Monilla näkyi sellasia pakuja joiden katolta tupsahti esiin sellanen matala nukkumateltta, eli itse auto oli vaan oleskelutilaa. Kattelin niiden hintoja nyt reissun jälkeen ja aika törkeetä ottaa 150 euroa yö sellasesta, eli oikeestaan sit sais jo ihan kämpän samaan hintaan...! Joka tapauksessa, tää meidän intensiivinen telttaretki kyllä kasvatti luonnetta – oli oikeesti sellanen olo reissun jälkeen että nyt oli saavutettu jotain, sen verran extremeolosuhteet oli varsinkin siellä Senjalla ja aika pitkä reissu loppupeleissä olla koko ajan ulkona.
"Norjaa ei oo tehty pepulla istumiseen" – ois pitänyt ostaa nää lippikset koska tän filosofian mukaan todella elettiin tää viikko!
Kierreltiin iltapäivällä kalastajakylissä ja haisteltiin tota kuivatun kalan hajua johon muuten tottuu yllättävän nopeesti.
FLAKSTADSTIND (484 m)
Lähettiin illalla vielä toiselle haikille kahden eräjorman voimin. Tää Flakstadstind osoittautu ihan yheks lemppareista koko Lofooteilla. Kiva myös tehä sellanen haikki jota ei joka turre tee, tää löydettiin ihan sattumalta ja ei varmaan kesälläkään oo mikään ryysis. Aika pystysuoraa seinää mentiin ylös noin 50 min ja päältä aukes upea 360 asteen maisema.
Leiriydyttiin mun kaverin suosittelemalle pienelle rannalle ja siellä telttaa kasatessa olikin vuorossa hylkeiden bongailua. Oltiin taas että mikä tää paikka on??!?!??! Ne oli sen verran kaukana ja nopeita liikkeissään ettei tästä valitettavasti oo todistusaineistoa mutta varmaan vartti saatiin niitäkin katella. Huhhuh kun Lofootit osas yllättää joka päivä!
FLØYA (583 m)
Tokavikana päivänä päästiin taas (tahtomattamme) lumihaikkihommiin kun Fløya yllätti meidät talvimaisemillaan. Haikki oli muuten tosi kiva eli ei siinä mitään mutta hauska miten paljon voi vaihdella vuodenajat muutaman sadan kilsan pitusessa saaristossa! Tälläkin reissulla nähtiin ihan muutama hassu muu turisti eli oli vaan niin kiva miten yksityinen reissu meillä oli, ei suomalaiseen tyyliin tarvinnut jutella kellekään kuin toisillemme.
Paitsi yhteen suomalaiseen törmättiin itse asiassa just tän päivän iltana kun oltiin leiripaikkaa etsimässä ja nähtiin suomalaiset rekkarit yhdessä pakussa. Mun keskustelunaloitus oli ehkä vähän turhan tuomitseva "mites pääsit rajan yli" mutta meni jo, ja nainen asuikin Norjassa eli ei ollut tarvinnut rajalla taistella...
Maisemat oli aivan hurjan upeet kun ihailtiin Solværin kylää, merta ja lumivuoria samalta huipulta. Aijai.
Vähän kastui housut alas lumessa liukuessa ja kengätkin meinas kastua kun piti harppoa purojen yli mutta kaiken kaikkiaan ihana reissu ja viimesiä kun jo vietiin niin ihan eri tavalla vielä arvosti sitä upeutta kun tiesi että kohta ois ohi sekä Lofoottien että Norjan seikkailut.
Illalla tehtiinkin oikeen luksuspuitteissa ruokaa, oli penkit ja kaikki! Kauhee tuuli ja tuiske vaan eli teltan kasaus oli aika menevä prosessi mutta nautittiin täysillä koska oli VIIMEINEN (!) kerta kun sitä koottaisiin. Valitettavasti, oli meinaan 800 euron teltta lainassa ja ois mielellään se pidetty itellä. Meidän aftermovielta löytyy nopeutettu video tästä teltankasauksesta joka vei ekana iltana ehkä 20 min ja vikana vaan noin 6-7 min. Kehitys kehittyy!
FESTVÅGTIND (541 m)
Vikana aamuna oli jopa vähän haikea olo keitellä vikoja puuroja. Mun makuualustan ja teltan kohdan alla oli ollut aika iso kivi jota ei sit enää yöllä sen huomattuani viitinyt lähtee repimään ja telttaa siirtämään eli oli harvinaisen epämukava yö ja ootin vaan niin innolla hotellipetiä!! Meidän lähtöaamun haikki, reissun 11. haikki oli Henningsværin kylän yläpuolella kohoava Festvågtind. Suoraan sanottuna ei juuri enää huvittanut nää kiipeemishommat tässä kohtaa kun tiesi että pizza ja punkku odotti.
No, ylös päästiin kuitenkin, ja niin pääsi myös 3 raskaana olevaa naista meidän perässä. Alaspäin mennessä he meni meidän edellä. Kauhee meno päällä ja varmaan 6. kuukaudella raskaana!?!!?!? VAIN NORJASSA. Kauhistutti vielä enemmän että raskaana olevat oli just tällä haikilla missä oli oikeesti aika vaarallisesti liukuvia kohtia, siis alta vähän purkautuvaa maata ja vieriviä kiviä, ja mutaa ja muita vaaroja.
Ylhäältä oli kuin olikin upeat 360 asteen maisemat taas eikä yhtään kaduttanut että lähdettiin. Tää oli myös aika nopea setti, ei varmaan kauheesti yli kahta tuntia ylös-alas.
Viimeset askeleet meni jo ihan juosten, onni valtasi meidät kun päästiin autolle ja tiedettiin että seuraava pysäkki olis Thon Hotel Narvik ja loman ainoa löhövaihe!!
Tähän pisteeseen oli tehty kovaa duunia. Ai että maistu pizza hyvältä!! JA SUIHKU. Kaheksan päivän törkyn jälkeen oli kiva tunne olla puhdas. Poikien (!) ideasta tehtiin myös kasvonaamiot. Käytiin vähän kans kattomassa Narvikin yötä joka ei ollut kummoinen näin lievästi sanottuna...
Hotelliunien ja -aamupalan jälkeen lähdettiin kotimatkalle. 1600 kilsaa oli mittarissa ajoa viikon reissulla ja viimeisellä 40 kilsalla meinasi joku höhlä ajaa kylkeen kolmion takaa... Päästiin kuin päästiinkin ehjinä ja ehjällä autolla ajoissa lennolle ja haikeina mutta onnellisina saavuttiin koti-Bergeniin. Paska reissu mutta tulipahan tehtyä!!!!
Reissukertomus menevämmässä muodossa löytyy tästä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Bisous!