Nyt tulee tekstia ja kuvia!

Voi vitsi etta on ollut mahti eka lomaviikko !!!!!
(ihmeita tapahtuu: opiskelin viikonloppuna)

Maanantaina iiiiiihana Karolina, tukholmalainen vaihtarikaveri tuli meille jo aamulla. Me vietettiin kaks paivaa tehden vaikka mita meilla. Olin turistioppaana Parthenayssa, leivottiin korvapuusteja, tehtiin suomalaisruotslaianen illallinen, otettiin arskaa IHAN OIKEESTI OLI TOSI LAMMIN tunsin oikeen etta rusketuin :), kaytiin uimassa, Karolina otti lavarin ahahha korvikset ku silla ei ollut! Se on 18 eika ollut vaan tullu ottaneeks nii hoidettiin sekin pois alta ..

Kaytiin ostamassa paivan leivat ja pakkohan oli ottaa kuva:
' olen Ranskassa vaihdossa'.

Me ollaan aivan mahtava kokkitiimi! Oli jannaa teha korvapuusteja yhdessa (kummitadin Suomesta lahettamalla hiivalla, tuli siitakin niin kotoisa olo), kanelbullar siis ruotsiksi. Opin myos vaikka mita, kielta heti ensimmaisena kun otettiin ruotsiksi se resepti ja sit oli vahan eri jippoja miten tehda. Noi mustat on rusinoita kun puoleen taikinaan halus laittaa. Sen host isa oli Norjassa vaihdossa ja se vaittaa etta korvapuustit on norjalaisia. JA PASKAT, joko suomalainen tai ruotsalainen!

Lopputulos oli maulta huippu mutta en tieda mika siina on etta ne on tollasia litteita. Sama juttu oli viimeks ja en oo kylla ikina Suomessa saanut epaonnistumaan. Joka tapauksessa onnistui ja kun niita tehtiin 50 niin vein sit tuliaiks toiseen paikkaan ja Karolina kotiin myos.

Ruotsalaiset on keksinyt Hasselbackspotatis jotka on siis ihan normi perunoita uunissa ja niihin tehdaan viiltoja melkein loppuun asti ja laitetaan eri paistovaiheissa voita ja korppujauhoja ja nam ! Suosittelen, en ollut ikina ennen kuullut. Sit tehtiin ihan perus lihamureke ja kermakastike, tuli aiti mieleen <3 Mun host perhe RAKASTAA kun ma kokkaan, menee vahan valilla yli niitten kehujen kanssa jo!

Keskiiviikkona lahdettiin yhta matkaa Parthenaysta. Ma menin kauas, Angoulêmeen asti eli meidan laanin etelaan ja Karolina kotiin Chatelleraultiin (pohjoisessa meidan laania). Kattokaa kartta meidan laanista, tossa on Parthenay vasemmalla ylhaalla ja Angoulême lahella Cognacia etelassa. Oli muuten tosi lammin alkuviikko, ke naurettiin etta lahdin etelanmatkalle koska oli siis niin KUUMA kun saavuin Angoulêmeen, aurinko paistoi taydelta taivaalta ja nahkatakilla oli liian lammin, lahemmas +15 astetta, ah ! TGV on niin makee siis ku taalla on naa super nopeet ja usein kalliit junat, matkustusmukavuus on huikee. Mulla on sellanen nuorten kortti milla saa 50% pois hinnasta et sit menettelee jo mut kylla meno paluu tonnekin maksoi noin 30 euroa. Oli kylla sen arvosta:

Menin kahdeks yoks Michelan, italialaisen ystavan luokse. Se on sellainen jonka muistaa heti kun sen tapaa, hurjan hauska ja iloinen ja nauravainen ja aivan mahtava. Sen kotikaupunkiAngoulême on sarjakuvan kaupunki, se on ihan valtava turistikohde jopa. Siella on siis joka vuosi (tana vuonna oli just tammi helmikuun vaihteessa (katso Wikipedia) sarjakuvafestarit ja en ois uskonut miten paljon sita mainetta voi hyodyntaa tai kun siis katukylteista ja busseista lahtien KAIKKI liittyi niihin. Keskustan kaikki katukyltit oli siis puhekuplia:

Eri puolilla ydin kaupunkia oli parikymmenta seinaa mihin oli maalattu joku sarjakuva ja haettiin turistitoimistosta kartta missa ne oli merkitty ja kaveltiin joku 10km ihan helposti kun kaytiin melkein kaikki lapi. Mulla on puolet kuvista Michelan kamerassa ja laittelen niita sitten kun ne saan. Tassa ollaan Michelan ja uusiseelantilaisen Nohahin kaa kierroksella.

Me kaytiin myos sarjakuvamuseossa joka ei ollut kauheen iso mutta ihan janna. Vaikka en tosiaankaan oo mikaan sarjakuvafani mutta tuntui vahan kuin velvollisuudelta kun tuolla kerran oltiin. Siella oltiin jannalla porukalla, Michelan lukion vaihtareiden kanssa jotka ei siis ole meidan jarjestolta: kaks slovakialaista, kaks jenkkia joista toinen Hawaijilta (kylla, kuulee ihan sairaasti "wau"). Kassatati nauroi kun kysyi slovakialaisten jalkeen "ootko sakin Slovakiasta" kun ne merkkas mista tullaan ja sit kaikilta oli joku ihan eri maa. Siella myytiin suomalaisten sarjakuvien kirjaa !!! Ranskaks kaannettyna siis. HYVA SUOMI! (40 euroa jarjeton opus)

Crêperiet eli letturavintolat on muuten mahtava keksinto, suolaisia ja makeita vaikka mita erilaisia ja niiiin hyvaa. Suomeen tullessa tasta se lahtee kokkaan niita vahan valia taa on lupaus. tunnisteet: vaihtarikilot

Oli vaikka mita puuhaa tosiaan siella ja se on aika iso kaupunki niin kauppojakin loytyi ja ostoksia ... Kun viikolla tai siis kotona en voi shopata kylla lomalla sitten vahan voi kiria eiko! ja jos ei osta pelkastaan huom pelkastaan H&Msta ja ZARAsta jotka on kotonakin.

Reissussa opin myos isoja asioita. Michelan host perhe nimittain on tosi tyhma. Ne on upporikkaita, host isa tienaa 400 000 e vuodessa, talo yli 1000 neliota VALTAVA, aiti kotirouva, piha 100 metria halkaisijalta, isot maasturit, edessa rautaportit ja muuri ja ovikoodit. Nain kylla heti ettei raha ei tee onnelliseksi, se perhe ei juuri puhu toisilleen, kolmekymppinen poika oli muuttanut masennuksen takia kotiin ja nukkuu joka paiva kotona ja yot valvoo, se oli ihan katastrofi ja taa ihana italialainen ei tosiaan voi olla oma iloinen itsensa siella. Se vaihtaa ehka perhetta ei tosta tuu mitaan ne ei kiinnostu yhtaan siita ja ma sanon etta tan tyton kaa ei voi olla tulematta toimeen; noi on jotain asosiaaleja. Ihan perus ne oli mua kohtaan mutta ei mitenkaan lampimia kuten kaikki host perheet jotka oon tavannut. Taas vahvistui kuva siita miten ihana perhe mulla on ja teki mieli vaan halia ja pusia ne kun tulin tuolta! Kohta syodaan iltaruoka ja kerron niille kaiken!

Opin tietty myos vaikka mita Italiasta: esim kun ne syo pastaa kotona ne syo pelkkaa sita, ei tosiaankaan lihaa sen kanssa tai jos niin tosi vahan kastikkeessa mutta esim kalaa ja pastaa yhdessa on tosi outo yhdistelma et pasta pastana sellaisenaan. Niilla on leffan KESKELLA mainoksia leffateatterissa! KESKELLA! Ja vaikka mita muuta.

Eika tassa viela kaikki, mulle tuli ens viikoks melkein viikon reissu ihan puun takaa ja innolla lahden matkaan sunnuntaina ...Gros bis!