Juhannuksena oltiin 'junkilla' eli isolla veneellä viettämässä aurinkoista kesäpäivää hyvän ruoan, juoman ja seuran merkeissä! Ihanaa, että suomalaisten yhteisön voimin kokoonnuttiin juhlimaan jussia koska muuten ois saattanut olla koti-ikävä, niin tärkee päivä vuodesta että oli kiva jakaa se muiden kanssa joille se merkkas enemmän kuin normi kesälauantai. Meitä oli suureks osaks vaan suomalaisia mutta muutama poika/tyttöystävä tai aviopuoliso tai työkaveri oli tuomassa kansainvälistä meininkiä - ainakin Brasiliasta, Hong Kongista ja Ausseista!
Nää junkit on tosi yleinen juttu täällä, kaveriporukat tai entuudestaan toisille tuntemattomat ihmiset vuokraa veneen ja ajelehtii päivän, meillä oli ankkuri pohjassa aika pitkään tossa hyvässä spotissa. Sitten hypeltiin mereen laivan katolta, laskettiin vesiliukumäkeä, pompittiin vesitrampoliinilla, tanssittiin suomimusan kuten J. Karjalaisen ja Eppujen ja Antti Tuiskun ja Kaija Koon tahtiin... Pääsin myös kokeilemaan ja opettelemaan wakeboardingia, eli moottoriveneen perässä 'lumilautailua' pitkästä vaijerista kiinnipitäen. Siisteimpiä ja villeimpiä juttuja mitä oon ikinä tehnyt!
Grillattiin myös itse veneessä. Oikeesti päivä meni ihan liian nopeesti, 10-18 oltiin reissussa ja tunnelma katossa koko ajan vaikkei kattoa ollutkaan. Oli tosi kiva tutustua kaikkiin, kuulla jengin tarinoita siitä miten tänne päätyi ja miten päätyi jäämään.. Meitä oli uusia HK-laisia, pitkäaikaisia ja sit pari matkalaistakin eksynyt mukaan! Aurinko paistoi paljon, välillä pilviä ja yks viiden minuutin sadekuuro, lämmintä oli reilu 30+. Onneks - veneessä ois ollut vähän kurjaa vaikka kaatosateella ja ukkosella... Erittäin hyvä ellei täydellinen päivä - juhannuksen checklististä puuttui vain kokko!
Koko viikonloppua kun ei voitu veneessä viettää, lähin sit sunnuntaina kevyelle retkelle mun kolumbialaisen kaverin kanssa. Oltiin kumpikin vähän hapoilla, joten Monkey Hill sopi hyvin retkikohteeksi. Tarkoitus ei ollut niinkään hikata vaan nähdä apinoita. Käveltiin varmaan 2-3 km yhteensä koko setissä ja sekin ihan tasaista maastoa, tehtiin Kam Shan Family Walk vaan apinoiden kukkulan tuntumassa. Uusi lemppariasia maailmassa ja paras krapulalääke on katsella emoapinoita imettämässä pikkuapinoitaan, melkein liikutuin kyyneliin, niin söpöjä ne oli... Ja välillä pienet hyppäsivät emojen masuihin kiinni roikkumaan ja emot jatkoivat kävelyä.
Ne apinat oli aika aggressiivisen oloisia ja netissäkin siitä varoiteltiin - ruokkiminen ehdottomasti kielletty ja mitään muovipusseja tai ruoan näköistä ei saa kantaa siellä, ei tuijottaa silmiin, korottaa ääntä yms. Villieläimiä ne kuitenkin ovat vaikka suloisia kuin mitkä! Pelotti ihan välillä kun tuntui että ne lähti seuraamaan. Niitä asuu 80 % Hong Kongin apinoista tuolla! Tuhansittain. Ihanan terapeuttista katsella niitä nyppimässä kirppuja toisiltaan ja kävelemässä punaiset pakarat helottaen! Eipä taas tarvinnut tuollakaan ajatella mitään, vaan tuijotella noita otuksia tekemässä temppujaan. Nähtiin yks invalidiapina jolta oli puoliks katkennut yks raaja.
Tää ei siis ollut mikään eläintarha tai -puisto vaan nimenomaan apinoiden luontainen asuinpaikka. Hassu ajatus että asut jotain alle 10 km apinoiden asuinpaikasta tai ylipäätään että noita voi luonnossa olla noin valtavasti tällasessakin maassa jonka kuvittelee vaan pilvenpiirtäjiks. Noi on levinneet luultavasti lemmikkiapinoista 1920-luvulla, ihmisen huolimattomuuden vuoksi apinat on vallanneet kokonaisen kukkulan!
Kontrastien kaupungissa paluu Kowloonin sunnuntaihulinaan oli aika hassua taas kun pari tuntia on kuunnellut vaan apinoiden kaakatusta! 2 kuukautta oikeestaan ilman länsimaalaista ruokaa - käytiin pizzalla. Se oli niiiiiiiiiin hyvää. Viime slice pizzaa oli Mikkelin Anforassa 2 kk sitten. Näin se elämä heittelee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Bisous!