Tana viikonloppuna oltiin host-perheen ja niiden, nyt myos mun, ystavien kanssa suurella joukolla Ranskan lansirannikolla Aiguillonissa thriathlon kisoissa. Ensinnakin, siella oli kesa, vitsi mika maiha kavi ilmojen suhteen, aurinko paistoi ja oli noin 23 astetta! Varsinkin meille kannustajille se oli hyva koska sateessa olis ollu ikava vaan seista ja hurrata. Tunnelma kisoissa oli iloinen ja kaikki oli kavereita, tykkaan! Thriathlon itsessaan on mulle ihan uus tuttavuus ja taalla se on niin kova juttu etta kiva perehtya siihen paremmin. Se pitaa siis sisallaan uintia, pyorailya ja juoksua - kaikki samalla kertaa - ja vaatii ihan alytonta kuntoa. Host isan sarjassa esimerkiks ensin 400 metria uintia, heti peraan 20 km pyorailya ja sitten 5 km juoksua, alle puoltoista tuntia koko homma.
Ihmeita tapahtuu, muutamat tuli sanomaan etta mulla on ihana ranskan aksentti ahahahaha mika aksentti mutta kiitos kiitos! Yks mies tuli sanomaan etta vie terveisia Ari Vataselle, ei kovin tuttu tyyppi oo ja en ensin tajunnu kun se aansi sen ranskalaisittain. Kaupassa myyja sanoi mulle "suomi" :D hauskaa etta jossain pikku kylassa osaa tonkin verran.
Taalla on muuten melkein saanto se etta yli kymmenenvuotiaat noin voi juoda ruuan kanssa vahan viinia tms. Ja mopoautoista sanoin hosteille niin ne kertoi etta sen takia ne on niin yleisia kun sen ajamiseen ei tarvii kuin olla yli 16 ja olla se auto, mitaan muuta ei.
tosi kiva blogi sulla! tykkäsin sun kuvista, ja hei oon tulos helmikuus etelä-ranskaa. oot ihana!
VastaaPoista